neulavaara

neulavaara hiljenee

2006-07-25T21:11:00.000+03:00

Siirrän itseni uusiin maisemiin. Kiitos seurasta ja mukavasta puolitoistavuotisesta Neulavaarassa, toivottavasti pistäydytte uudessakin blogissani. =)

purkutöitä

2006-07-24T00:48:00.000+03:00

Kaikki purkaminen on tylsää, kurjaa ja ikävää. Jo sen vuoksi ettei millään viitsisi heittää hukkaan jo tehtyä työtä, mutta myös siksi että useimmiten purkaminen on vieläkin työläämpää kuin itse kasaan saaminen. Toisaalta siitä saa langat uusiokäyttöön. Kerran se vaan kirpasee.

Purkutuomion saivat saunasukat jotka eivät olleet nähneet liioin saunaa eikä sukkaakaan. Neuloin ne juhannuksena mökillä. Sillä reissulla päässä taisi liikkua aivan muut ajatukset... Harmi ettei tullut otetuksi kuvaa sukista - harvoin sitä epäonnistuu niin täydellisesti mallineuleen seuraamisessa. Kaiken kukkuraksi tajuaa vasta kaksi sukkaa tehtyään että ne näyttävät epämääräisen möykykkäiltä, lehtikuviosta ei ole tietoakaan. Ainoa kaunis asia valmiissa sukissa oli Woolin lehmuksenvihreä väri. Sama pää kesät talvet. Ihan heti en uskalla kokeilla onneani saunasukkien kanssa, mutta joku päivä mä vielä ne saan aikaiseksi.

Toinen purun alle joutunut neule oli tämä. Jos en ole käyttänyt neuletta kuin kerran vuoden aikana ja silloinkin tuntenut oloni hyvin epämukavaksi se päälläni, on aivan turhaa seisottaa sitä kaapissa tyhjänpanttina. Löysin jo uuden ohjeenkin langoille, pitsiboleron jostain vanhasta Modasta. Vai oliko se Novitasta. No jaa, samapa tuo, kaunis malli se kuitenkin oli. Tässä on nyt vain ongelmana yhdistelmä minä ja pitsineule (vrt. tapaus saunasukat). Aion olla rohkea ja yrittää. Jääkäämme seuraamaan tilanteen edistymistä.

Purettua, kikkuraista lankaa lähdin oikomaan pingottamalla sen Ompun pikkutuolien jalkojen ympärille ja sumuttamalla märäksi. Hyvin oikenee, mutta pienen näpäyksen sain pojaltani. Välillä sitä kuvittelee itsestään liikoja: Olin mennyt ottamaan pojan tuolit käyttööni ilman lupaa. Siinä sitä oltiin kun kolmivuotias saarnasi että ei saa ottaa luvatta. Hävetti. Pyysin luvan ja sainkin vaikka Omppu ei kerta kaikkiaan ymmärtänyt miksi ihmeessä äiti yrittää muumioida pikkutuolit langalla.

Purkamista on tullut harrastettua Nooan tilkkutäkinkin kanssa. Se on reunakaitaletta vaille valmis, ja enköhän ommellut kaitaleen väärin. Ei kun purkamaan, nyppimään langanpätkät pois, neulaamaan uudelleen ja ompelemaan. Plääh. Plääh siitä että purkamista, neulaamista jne. on yhteensä viisi metriä. Mutta nyt on tyytyväinen olo kun viitsin sen tehdä. Olisin harmitellut pikkuvirhettäni aina kun täkin näen.

Kuva on sarjassamme "tosi harkittu asetelma, valaistus, rajaus ja kaikki muukin kunnossa". Juup. Ihan vaan siksi kuva, koska kuvattomat postaukset ovat tylsiä.

ilomieli

2006-07-19T21:22:00.000+03:00

Olen aivan rakastunut tähän tilkkutäkkiin. Näihin väreihin, muotoihin ja tikkauksiin. Pieniin solmuihin. Tulee niin hyvä mieli kun tätä tekee vaikka sormet ovatkin aivan hellinä käsin tikkaamisesta ja niska jumissa. Kohta se on valmis, liian nopeasti - mistä sitten piristysruiskeet päivään? Puikoilla oleva Ompun villapaita on merirosvoteeman mukaisesti musta. Kokomustaa sileää neuletta ohuesta langasta, ei oikein nappaa tämän värikirjon jälkeen... Mutta ilomielen täkkiä on vielä hitunen tekemättä, ehtiihän tässä vielä kehittää jotain värikästä mustan neuleen rinnalle tehtäväksi.

Vähän ryppyiseltä ja keskeneräiseltä näyttää, mutta sitähän se vielä onkin. Makupaloja kuitenkin:

2006-07-16T18:31:00.000+03:00

Käy se näinkin se lasten hoito. Vaihtoehtoisesti voisi sanoa että käy se näinkin se käsitöitten tekeminen. Node köllöttelee erittäin tyytyväisenä tilkkutyömaalla - mulla on mainio vauva, antaa äidin tehdä omiakin hommia. ;) No, oma etu on kyseessä, tekeillä on köllöttelyalusta herralle itselleen.

Vilttejä ja peittoja on kiva tehdä, innostus iskee aina välillä. Nyt on tilkkuiluinnostuksen vuoro - kankastilkkuja siis. Erinäisiä Vaaka-tilkkuja olen neulonut ja niihinkin kyllästyy. Siksi nuo neulotut tilkut eivät nyt oikein iske. Sitä paitsi kankaanpaloja kyllä löytyy, vaihteeksi sellainen projekti johon ei tarvitse ostaa yhtään mitään. Kankaita riittää Ompunkin tilkkutäkkiin, se on seuraavana vuorossa.

Tilkkutäkin malli on Rosemary Wilkinsonin kirjasta Nopeat ja värikkäät tilkkutyöt, joka tarttui matkaan Suomalaisen alesta. Juuri sopivan iloisia - ja helppoja - tilkkutyöideoita tämän hetkiselle minälle. Siis ihmiselle jonka aivotoiminta kärsii kroonisesta univajeesta ja imetyksen sivuoireena tulevasta lahopäisyydestä. On oikeasti mukavaa välillä tehdä jotain täysin rautalankaohjeiden mukaan, yleensä kun on pakko tehdä ihan itte tai edes ujuttaa ohjeisiin edes himpun verran omaa...

vaippaa vaipan perään

2006-07-09T20:16:00.000+03:00

Poikani yllätti minut. Yksi maailman jätkämäisimmistä lapsista, oikea isäntä, alkoi prinsessavaiheen. Nyt lempivärinä on vaaleanpunainen ja hoivataan nukkea joka on tähän asti saanut lojua lelukopan pohjalla. Minulta tilattiin nukelle vaippoja, samanlaisia kuin pikkuveljelläkin. Ja minähän ompelin. Olin ehtinyt jo harmitella, kun Omppu ei leiki nukeilla - minä kun en pääse ompelemaan pieniä vaatteita... Mutta nyt, ah ihanaa! Kiitos, poikaseni.

Yksivärinen vihreä vaippa oli ensimmäinen. Siinä on hiukan liian lyhyet tarralärpäkkeet eikä kuminauhoja ollenkaan. Koska olen näpertelijäksi syntynyt, halusin tehdä mahdollisimman istuvan ja toimivan vaipan myös nukelle, joten lisäsin ne kumpparit siniseen vaippaan ja levensin haaraosaa. Parani jo, hiukan liian löysälle vain jäi vielä jalka-aukot. Vihreä pallovaippa istui jo melko hienosti, etuläppää piti vain vähän leventää täydellisen istuvuuden aikaansaamiseksi. Puna-oranssiraidallinen hipoo täydellisyyttä pitkän tuotekehittelyn tuloksena. Kun jaksaisi tällaisella intensiteetillä paneutua myös tuon oikean vauvan vaipoitukseen... Raasu köllii edelleen suurimmaksi osaksi harsoissaan.

Samalla kun surruutin vaippoja, tein nukelle myös kesämekon. Raukkaparka omisti tähän asti pelkät fleecehousut, paitaakaan ei ollut. Nuken vaatteita on mielettömän hauska suunnitella ja tehdä, kankaitten jämäpalatkin saavat kyytiä.

ei näitä otsakkeita jaksa helteellä keksiä...

2006-07-08T19:34:00.000+03:00

Pikapikaa ommellut housut, kokoon kursittu collegekankaitten jämäpaloista. Ohje on jostain vanhasta Ottobresta, vyötärön tosin vaihdoin kuminauhakujasta leveään resoriin. Mun mielestä se on paljon toimivampi vauvojen pöksyissä.

No joo, myönnetään: Oikeasti mä halusin esitellä vain meidän omaa pätkäjätkää, josta on tullut valtava vauva. Oikea puntti. Naurava ja ihana. Kattokaa ny mitkä varpaatkin...

Psst. Nuo lahkeensuun ompelet ovat oikeasti suoremmat kuin miltä näyttää. Selittelee hän.

jotain vanhaa

2006-07-02T21:22:00.000+03:00

Uunituoreiden tekeleitten puutteessa esitellään jotain vanhempaa. Olisikohan mennyt jo vuosi siitä kun tein tämän tunikan ja jostain syystä en ole sitä Neulavaaraan kuvannut. Materiaalina on pellavakangas, pääntiehalkioon on ommeltu pieniä helmiä.

Kuvat vääristävät värejä kamalasti, tuo ylempi kuva on enemmän lähellä oikeaa. Muutenkin olen melko hukassa kuvien laadun kanssa, koska kamera vetelee viimeisiään ja käytössä on läppäri jonka näyttö on ylikirkas. Toivon, että näette kuvvissa jokseenkin samaa mitä minäkin.

popsi popsi porkkanaa

2006-07-01T13:45:00.000+03:00

Ystävä muutti uuteen kotiin joten tein hänelle uuden kodin lahjaksi porkkanakassin. (Oli kassissa sisälläkin jotain, mutta ne olivat ihan ruokakauppatavaraa, ei itse tehtyä.) Porkkanainnostuksissani ompelin kassin applikaatiosta jäljelle jääneistä fleecepalasista Ompullekin oman pikkuporkkanan. Siis tuon, joka on kuvassa mukana. Omppu on rakastunut tuohon kassikankaaseen (Iikkea), lupasin tehdä siitä pojalle riemunkirjavat sortsit. =)Se on siis seuraava projekti.

Nooan takki

2006-06-26T13:26:00.000+03:00

Se kirjoneuletakki, murheenkryyni, ikuisuusprojekti. Se on valmis (no napit vielä mutta muuten) ja jopa mahtuu vauvalle, hetken vielä ainakin. Kelien puolesta ei kyllä villatakkia kaivata, mutta olen mä onnellinen että sain tämän päätökseen. Takista tuli lähes täydellinen: Typeryyksissäni en vaivautunut ostamaan yhtä lisäkerää lankaa, vaan toisen hihan viimeiset sentit neuloin villatakin reunoissa käyttämälläni tummemmalla vihreällä. Sävyerohan oli niin pieni...ehheh. Ei tarvitse tarkkaan edes tiirata kun sen huomaa. Ottaa päähän ja harmittaa, mutta enemmän olen iloinen. On se sitten kaunis.

Niin, pikkuveljestä tuli Nooa. Oiva ja Nooa - maailman parhaat meidän pojat. <3

malli ja kuvio omasta päästä
puikot 2½
lanka jotain merinovillaista vauvalankaa (lisään myöhemmin kun löydän vyötteen)

2006-06-10T23:45:00.000+03:00

Tässä vielä lähikuva sudenkorennosta.

pientä säpinää käsityörintamalla

2006-06-10T23:41:00.000+03:00

Pienin sai kastejuhlaan pellavaiset pöksyt. Samalla kaavalla (jonka olen piirtänyt yksistä Ompulle lahjaksi saaduista haalareista) tein tuolle isommallekin silloin aikoinaan ristiäishousut. Voisinkin kaivaa ne kuvattavaksi... Rintapieleen kirjoin vielä sudenkorennon, siivet pienistä helmistä, ja johan oli poika koreana. =)

Itsellenikin olen jotain tekemässä. Jämälankoja ja virkuukoukkua hyväksi käyttäen. Saa nähdä mitä tästä tulee.

hellepäivän huivi

2006-05-08T14:19:00.000+03:00

Moni on toivonut tätä ohjetta lähetettäväksi itselleen, helpointa on laittaa se tähän jokaisen saataville. :)

hellepäivän huivi

Mallineule on muunnelma Suuressa käsityölehdessä vuosia sitten olleesta villapaidan ohjeesta. Lehti on hävinnyt jonnekin, joten tarkemmin en voi lehden numeroa tai ohjeen suunnittelijaa kertoa. Tämä huvin ohje ei kuitenkaan ole suora kopio ko. lehdessä olleesta neuleohjeesta, mallineulettakin olen muunnellut, eikä ole tarkoitettu missään nimessä kaupalliseen tarkoitukseen eikä muutenkaan hyödyttämään minua millään tavoin.

Sitten itse ohjeeseen:

Silmukkamäärän tulee olla jaollinen kuudella. 36 silmukalla huivista tulee vähän yli 20 cm leveä. Lankana olen käyttänyt oliivinvihreään huiviin Novita Kotiväkeä, valkoinen huivi on neulottu Novita Butterflysta. Mielestäni Kotiväki tai joku muu yhtä ohut lanka sopii huiviin parhaiten, verkkomaisuus pääsee hyvin esiin. Butterflysta tuli jämäkämpi huvi tosin ihanan laskeutuva ja pehmeä sekin. Käytössä oli 6,5 suorat puikot .

Luo 36 s, neulo 2 krs ainaoikein-neuletta, aloita mallineule:

1.krs: *6s oikein, 1lk, 1o, 2lk, 1o, 3lk, 1o, 2lk, 1o, 1lk* Neulo *-*, viimeiset 6 s oikein.

2.krs: Neulo oikein, neuloessasi päästä langankierrot puikolta.

3.-4. krs: ainaoikein-neuletta

5. krs: 1o, * 1lk, 1o, 2lk, 1o, 3lk, 1o, 2lk, 1o, 1lk, 6 o* Neulo *-*, viimeiset 5s 1lk, 1o, 2lk, 1o, 3lk, 1o, 2lk, 1o, 1lk, 1o.

6.krs: Kuten 2. krs

7.-8.krs: ainaoikein-neuletta

Toista 1.-8.krs kunnes huivi on halutun mittainen. Päättele ja laita päihin hapsut.

taas täällä

2006-05-07T13:25:00.000+03:00

Ihan alkuun suuret kiitokset vauvaonnitteluista!
Hirmuisen hyvä mieli on tullut niitä lukiessa.

Ohjetta kesähuiviin kyseltiin. Linkki ohjeeseen ei toimi, koska ohje oli laitettu kotisivuillemme joiden osoite on muuttunut. Olen pahoillani, etten ole tajunnut poistaa epäkuntoista linkkiä. Mulle voi laittaa vaikka sähköpostia, niin lähetän sen ohjeen kyllä, tottahan toki. =)

Jotain olen saanut tehtyä vaikka pojat ovat kiireisenä pitäneetkin. Ensimmäisinä vauvaviikkoina ompelin muutamat potkuhousut ylipienelle Pikkuveljelle, joka hukkui 60-senttisiin pöksyihinsä (eipä huku enää, nuo ommellut housutkin ovat jo auttamattomasti liian pieniä). Niistäkin voin kuvan laittaa kunhan saan otetuksi. Jostain syystä kameran kohteena on ollut aivan muut jutut kuin omat käsityöt. ;) Imetyspaitakin tuli tehtyä, onnistui hyvin mutta enhän mä sellaista osaa päälläni pitää. Tavalliset paidat ovat paljon mukavamman tuntuisia.

Hirveästi ommeltavaa olisi, ja se Pikkuveljen kirjoneulenuttukin on edelleen kesken. Aikapula on valtava. Ensi viikonloppuna on ristiäiset, ja sinne pitäisi ehtiä jossain välissä tehdä vaatteet niin itselle kuin molemmille pojillekin. Heh, olisikohan aika antaa periksi ja marssia suosiolla vaatekauppaan?

Ompulla oli vapun kunniaksi naamiaiset päiväkodissa, ja poika halusi pukeutua dinosaurukseksi. Onneksi olin tehnyt ajat sitten tuon dinohupparin, johon ei tarvinnut kuin lisätä häntä ja ommella samasta kankaasta perusverkkarikaavalla housut. Omppu rakastui pukuun: Tänäänkin, vaikka mittari hipoo hellelukemia, lapsi valitsi aamulla asukseen nuo teddykankaiset housut. Sentään hihaton paita yläosana, mutta silti...

Yhtenä päivänä heräsin tunteeseen, että tarvitsen ehdottomasti huivin. Vihreän, virkatun huivin kevätviimoihin. Viikko taisi mennä kun väkersin sitä aina kun käteni sain tyhjiksi. Ihastus, rakastus! Maailman paras huivi! En ole ehtinyt edes pingottaa sitä kun oli niin kiire päästä käyttämään. Harmi että käyttökausi loppui niin lyhyeen (No ei oikeesti harmita yhtään että kesä tuli. ;D). Nyt ei tulisi mieleenkään laittaa villahuivia kaulaan.

ohje: Novita kesä 2006, malli 43 muutettu huiviksi
lanka: Novita Nalle
virkkuukoukku: 3

Yhden Clapotiksenkin olen ehtinyt vääntää, aloitin synnytyssairaalassa ja viime viikolla valmistui. Halusin kokeilla kummoinen tulee 7 veljeksen punaisesta raidasta. Ihan kiva, ei rakkautta ensi silmäyksellä, mutta käyttöä varmasti löytyy ensi syksynä. Tämäkin pitäisi vielä pingoittaa. Ja piru vie, on vaikeaa saada kunnon kuvia joissa väritkin näkyisivät.

pieni tuli maailmaan

2006-03-25T13:56:00.000+02:00

16.3.2006 liittyi pikkuveli perheeseen. Käsityörintamalla on hiljaista, kaiken ajan vie Isomuru ja Pikkumuru. Paljon on kesken, katsotaan mitä saan aikaiseksi ja milloin. Sairaalassa sai alkunsa uusi clapotis, sitä väännän puoli kerrosta kerrallaan kaiken muun sähellyksen välissä... Kädet on täynnä töitä ilman lankaa ja puikkojakin. =)

kevään ensimmäinen leskenlehti

2006-03-12T17:51:00.000+02:00

Vauvan ensimmäiseksi myssyksi neuloin ihanasta, seitinohuesta silkkivillasta pipon. Maalisvauvana sai kevään kunniaksi kirjotun leskenlehden hattuunsa. Lankaa jäi vielä sen verran, että saan varmasti pienet tumput ja sukat samaa sarjaa. Mä olen kyllä sitä mieltä että tuo myssy ei kenenkään päähän mahdu, mutta siltä ne vauvan muutkin vaatteet näyttävät. Kuitenkin vauva on niin pieni että alkuun miltei hukkuu tamineihinsa... Oijoi, ei enää kauaa. <3

lanka: Wetterhoffin Silvia kaksinkertaisena
puikot: 2½
ohje: Pirkan ohjetta muokaten

2006-03-11T21:09:00.000+02:00

Nykyään ihan oma aika Helsingissä on harvinaista herkkua. Siitä sain nauttia torstaina (jos ei oteta mukaan ei-niin-nautittavaa Naistenklinikkakäyntiä), ja toki piipahdin Menitassakin. On se kumma kauppa: Vaikka olen siellä aika monta kertaa elämäni aikana käynyt, sama lankahamstraushimo iskee joka kerta kun nokkansa sinne pistää. Nyt sain pidettyä itseni aisoissa ja ostin vain sen minkä olin aikonutkin, eli pari kerää mitä herkullisemman väristä hahtuvaa sekä pikkuvyyhdin silkkivillaa. Ah, mitä lankoja ovatkaan! Perääni jäivät huutelemaan Eskimot, Tovet ja muut villalangat sekä erinäiset mohairlangat... Nyt on kuitenkin oman lankalaihiksen paikka ennen kuin ostan pätkääkään lankaa.

Porkkanan sävyt hahtuvakiekoissa, sama teema jatkuu Vauvan porkkanahaalareissa. Tuo keltainen kangas on kummitellut kaapissa noin vuoden. Alunperin piti tehdä siitä housut itselle, mutta olen niin rajoittunut etten osaa käyttää muita kuin mustia housuja tai sinisiä farkkuja. Ei ainakaan vaaleaa päälle, se on jo käytännön syistä kuolleena syntynyt ajatus.

Korvatkaa mielessänne mustat napit oransseilla tai vihreillä, ne tulevat vaihtumaan. Kotoa ei löytynyt sopivia tähän hätään.

Omppu sai omat housut samasta keltaisesta kankaasta. Hyvät arkipöksyt. Vaikutuksen poikaan teki suuret, ihanat taskut. Aivan kuten Myyrällä kirjassa Myyrän housut. =)

vauvakamaa pienessä paniikissa

2006-03-08T16:30:00.000+02:00

Paniikki iskee kun tajuaa että on enää pari viikkoa vauvan syntymään. Olen koittanut saada kamalalla kiireellä valmiiksi viime hetken ompeluita ja neuleita, ja huomannut etteivät ne lopu millään. Aina tulee uusi idea kun entiset on saatu pois alta, ja koko ajan tuntuu että pitäisi tehdä vielä jotain. Tällastahan se on, oli Omppuakin odotellessa.

Vauvan kirjonuttu on edelleen vaiheessa. Jotain toivoa kuitenkin on, koska ahkeroin molemmat etukappaleet sekä toisen hihan viidessä päivässä kun hommiin ryhdyin. Enää toinen hihoista, niiden höyrytys ja palojen kasaaminen, ja kaulus vielä, tietenkin. Ei kovin kummonen urakka, mutta en vanno vielä että nuttu ehtii ennen vauvaa valmiiksi. On tässä nääs muutakin hommaa...

Villatakin kanssa samaa sarjaa haalarit, täytyy maalisvauvalle vielä villavaatetta varata ihan kunnolla. Haalareitten ja nutun lisäksi täytyy tehdä asusteet, tottahan toki. ;) Tossut väkersin jo (Omppu sai valita napit, siksi eivät ole sävy sävyyn muitten juttujen kanssa), enää lapaset ja myssy.

lanka: Novita Wool
puikot: 3 ja 3½
ohje: Novita kevät 2006

Pallobodyn (juu, ei ole silitetty...) kaveriksi puolipotkuhousut.

Joustofroteesta väkersin minikokoisia (56 cm) pöksyjä. Nämä näyttävät ja tuntuvat toimivilta, toivottavasti ovat sitä käytännössä.

Nyt on oloasuja vauvalla. =)

2006-02-18T23:54:00.000+02:00

Haamupäivityksiä oikein urakalla...anteeksi. Mä säädän. ;)) Koitan saada blogille uutta ulkomuotoa, mutta minut tuntien se kestää: En ole lähelläkään neroa tietokoneitten kanssa. Haamuilut saavat jatkoa myöhemmin koska ei tuo ulkomuoto vielä oikein nappaa... Tältä päivältä saa jäädä tähän, ei enää pää kestä tässä istumista.

Uunituoreet sukat, hanskat vielä kypsymässä

2006-02-15T19:29:00.000+02:00

Tätäkin piti kokeilla kun ohje silmiin sattui. Sivuttain neulottavia sormikkaita siis. En ole yhtään sormikasihminen - kunnon tumput olla pitää, mitä paksummat, sen paremmat. Ajokortin saamisen myötä olen kuitenkin tullut sormikasmyönteisemmäksi: Tarpeeksi monta kertaa kun on näppinsä jäädyttänyt niin jo alkaa sormikkaita kaivata. Onnistuu se ajaminen lapasillakin, mutta vieno toive erillisistä sormista pompsahtaa useinkin mieleen. Jotta ajohanskat puikoille.

Kyllästymiseen asti olen näitä jo syhrännyt. Woolia (kaapin kätköistä löytyi pari kerää merinoa, jee!) 2½ puikoilla ja vielä ainaoikein-neuleena. Ikä ja terveys menee ja jälkikin on vähän hassua. Jotain piristettä hanskat kaipaavat, kassotaan mitä keksin kun valmistuvat. Loppusuoralla jo ollaan.

Poikani on kasvattanut jalkojaan paitsi säärestä, myös jalkaterästä. Kaikki syksyksi neulotut villasukat alkavat tuntua lyhyiltä. Innostuneena monissa neuleblogeissa vilahtaneista karkkisukista ja -tumpuista ostin minäkin pari kerää makeanraidallista 7veljestä. Mutta kun ei nappaa niin ei nappaa. Pinkin ja tuon sinivihreän seiskaveikan fuusio ei oikein toimi. Minä vaan tykkään että sukkien pitää olla yksinkertaiset, vähän niin kuin villapaitojenkin. Kikkailla voi neulepinnalla, jos haluaa hurjastella. ;) Kirjoneuleet voivat olla mielettömän upeita, mutta minä en vaan osaa niitä päälläni pitää. Poikkeuksen tekevät lapaset ja jotkut lastenvaatteet. Muuten ohjenuorani on oikeastaan kaikessa omiin vaatteisiini liittyvässä on että vähempi parempi. (En tarkoita kekkuloivani puolialastomana pitkin kyliä...no, tulin kai ymmärretyksi. )

Tästä fiksaatiostani johtuen karkkisukat saivat purkutuomion ja päätyivät pelkästään raidallisiksi sukiksi johon ymppäsin helmineuletta, joustinta ja sileää. Varresta tein pitkän, Ompulle nuo ovat melkein polvisukat. Hyvät sukat kun kumpparikelit alkavat, ja oikeastaan silmäkin jo tottui noihin väreihin ja aloin niistä tosissani tykätä.

Vaatetusprojektia, osa 2

2006-02-08T15:35:00.000+02:00

Löysin ihmeekseni auringonkeltaista joustofroteeta Eurokankaasta ja pakkohan sitä oli ostaa. Ihan vaan siksi ettei sitä yleensä ole missään, ja siksi että mielessäni siintää söpö, piukkoihin retrofroteisiin tungettu vauvanpötkylä. Itseasiassa koko retrotouhu on mielestäni älytöntä (ainakin on älytöntä maksaa itsensä kipeäksi vanhoista vauvanvaatteista), eikä se froteekaan niin täydellinen vauvannuttumateriaali ole... Silmää kyllä miellyttää, ei voi mittään. Onpahan tehty pari vaatetta tuostakin kankaasta.

Hihakangas on ikivanhasta T-paidastani, kirpparilöytö vuosien takaa.

Näihin pieniin keltaisiin nuttuihin on tulossa vielä samaa sarjaa pöksyt. Sen verran on kankaita jäljellä.

Mä nyt vaan tykkään noista pallokankaista... Ei voi mittään. Ja raitakuoseista kans. ;) Vauvalle siis body vihreästä, Ompulle musta paita ja jämäpaloista bokserit.

Kyllä tätä saikin jahdata!

2006-02-03T12:11:00.000+02:00

Teki mieli tehdä tämä meemi, joten tein pitkän jäljitystyön sitä etsiessäni. Päädyin blogiin nimeltä Bañon, ja sieltä sen nappasin.

Ohjeet:
1. Julkaise omassa blogissasi koko lista yhdessä näiden ohjeiden kanssa.
2. Lihavoi ne väitteet, jotka ovat voimassa sinun kohdallasi.
3. Lisää loppuun väite, joka pätee sinuun.
4. Seuraavan osallistujan löydät tämän kirjoituksen kommenttilaatikosta (eli siis ekana ehtinyt saa luvan vastata).

1. Punainen on lempivärini. (yksi niistä)
2. Omistan auton. (puoliksi miehen kanssa)
3. Minulla on kissa.
4. Seuraan Emmerdalea.
5. Kykenen juomaan litran appelsiinimehua 15 minuutissa. (ei se mahdottomalta kuulosta)
6. Sain töitä!
7. Conan O'Brien ärsyttää minua.
8. Olen aamu-uninen.
9. Rakastan suklaata ja salmiakkia.
10. Havukasvit ovat kauniita.
11. En osaa rullaluistella.
12. Näen kummallisia unia.
13. Vihreä on lempivärini. (sekin)
14. Leivon usein pannukakkuja. (en ole tainnut koskaan leipoa pannaria. Mies on meidän perheen pannukakkuvastaava)
15. Olen laulanut karaokea.
16. Käytän julkisia liikennevälineitä. (aina kun mahdollista)
17. En voi sietää verilettuja.
18. Pidän Kotiteollisuudesta.
19. Minulla on silmälasit.
20. Olen huulirasva-addikti.
21. Minulla on koira/koiria.
22. Haluan superhyperjättisuuren perheen.
23. Rakastan lomakkeiden täyttämistä.
24. Osallistun neuleolympialaisiin 2006.
25. Olen neulonut Fifin.
26. En osaa viheltää.
27. Olen liimannut pikaliimalla suuni (=hampaat yhteen ja kieli kitalakeen) kiinni.
28. Kohtasin aviomieheni netissä.
29. Haluaisin hypätä benji-hypyn.
30. Minulla on sinivihreät silmät.
31. Olen päättämätön.
32. Nukun vähintään kahdella peitolla.
33. Olen mieluummin kotona kuin kylässä.
34. Laulan suihkussa.
35. Minulla on iPod.
36. Seuraan useita scifi-sarjoja.
37. Olen juuttunut kielestä kiinni jäätyneeseen metalliin.
38. Minulla on tatuointi.
39. Minulla on kääpiösiili.
40. Aion pitää helmikuussa karkkilakon.
41. Olen suudellut samaa sukupuolta olevaa henkilöä kuin itse olen.
42. Olen tumpelo tekniikassa.
43. Nyplään pitsiä.
44. Settlers of Catan on suosikki lautapelini.
45. Olen hurahtanut Sudokuun.
46. Nukun päiväunet joka päivä. (lähestulkoon juu)
47. Olen vasenkätinen.
48. Tulen työskentelemään/työskentelen lapsuuden unelma-ammatissani.
49. Olen 29-vuotias.
50. Olin tänään työhaastattelussa.
51. Pidän ikkunoiden pesemisestä.
52. Minulla on vauvakuume.
53. Rakastan dekkareita.
54. En tykkää työstäni.
55. Olen kasvissyöjä.
56. Omistan yli 500 romaania.
57. Sisustan nukkekotia.
58. Matikka on kivaa!
59. Olen blogi-addikti :)
60. Olen neulonut pontson.
61. Olen kummallisten asioiden keräilijä.
62. Tykkään avantouinnista. (haluaisin kokeilla)
63. Koulussa lempiaineeni oli ruotsi.
64. Olen hurahtanut kuntoilukirjoihin.
65. Tykkään naksutella niveliä.
67. Harrastan karatea.
68. Rakastan lohikäärmeitä.
69. Kärsin ajoittain migreenistä.
70. Eilen oli hääpäiväni.
71. En ole koskaan juonut kupillistakaan kahvia
72. Rakastan hunaja-juustovoileipiä.

Pupu vai kenguru?

2006-01-29T21:47:00.000+02:00

Huppareita on kohta pienen kylän tarpeiksi... Tämä kenguruhuppari on pitänyt tehdä niin kauan kuin mulla on siihen kaava ollut (pari vuotta), ja viimeistään kun Susanna oli tehnyt pojalleen samanmoisen ja näin kuinka söpö se oli, päätin vihdoin tarttua toimeen. Tai no, annoin ajatuksen muhia päässä vielä pari kuukautta...

Yleensä en osta kangasta vaatetta varten, vaan kaivan kaappeja ja muokkaan kaavoja sen mukaan, mitä kaapista löytyy. Tällä kertaa keltainen collegekangas ei ihan riittänyt kokonaiseen huppariin, joten pienen tuumailun jälkeen pätkäisin helmaa ja hihansuita ja ompelin niihin resorit. Etutaskuun applikoin kengurun korvat, jotka Ompun mielestä ovat pupun korvat. Ja pupun korvat ne keikkuvat hupussakin. Kenguru muuntui siis jänikseksi matkan varrella, mutta samapa tuo. :) Paita on ehdoton hitti, dinohupparit tai muut äidin väkerrykset eivät ole mitään korvallisen, iloisen värisen huppupaidan rinnalla. Omppu pomppii pitkin poikin taloa pupuna, eikä malttaisi luopua hupparista edes suihkussa käynnin ajaksi. Mikäpä sen parempi kiitos.

2006-01-29T15:04:00.000+02:00

Ompelukone on käynyt kuumana. Päätin suorittaa maratonurakan poikieni (kyl kyl, poika on mahassanikin :D) vaatettamiseksi. Kolme päivää tein kaavoja, seuraavat päivät kulutin kankaiden leikkaamiseen ja toissapäivänä aloitin ompelemisen. Keittiömme on siis ollut kutakuinkin kaaoksessa viimeisen reilun viikon. Mutta hyvää jälkeä tällä taktiikalla syntyy, kaaoksesta viis! Vino pino kankaita on vielä ompelijaansa odottamassa, mutta jotain on jo valmistunut:

Kylpytakki Ompulle
Leväytin kassillisen fleecekankaita lattialle, ja poika sai ihan itse valita mieleisensä värit kylpytakkiin. Punaista ja oranssia, äitinsä poika... Takin helmaan ompelin madon jämäkankaista leikatuista ympyröistä ja huppuun tuntosarvet. Omppu on ihastunut ötökkään: Mato saa suukkoja monta kertaa päivässä. =))

Hupparit isommalle ja pienemmälle
Vauva sai hupparin fleecesta, taskuun ompelin valmiin kirahvikoristeen. Lärpäkkeitä vielä jämäkankaista sinne ja tänne. Kyllä Vauvan kelpaa...kunhan syntyy. Ja kasvaa tarpeeksi. 62-senttiseen huppariin on helppo hävittää vastasyntynyt vauva.

Omppu sai huppuunsa dinosaurushörsylät. Samanmoiset kuin lempihatussaan. Pörröinen, ohut teddyneulos on niin ihanaa, että sitä oli pakko ostaa vähän enemmänkin kuin yhteen jätkänpätkän huppupaitaan. Saisin todennäköisesti dinohupparit tehtyä koko perheelle. Vastaisku samanlaisille tuulipuvuille...hmm...tätä täytyy harkita.

Vakosamettihousut
Kokoa 92 cm, Ompulle tehty siis. Hirveän isot, valtavat! Meidän rimpulapoika menisi näihin kaksi kertaa. En tiedä oliko kaavoissa heittoa vai mikä tässä nyt mättää, yleensä Ottobren kaavat ovat olleet täydellisen istuvia (pienen hionnan jälkeen) Ompulle. Noh, näitä käytetään muutaman aamupuuron jälkeen. Kyllä se lapsi kasvaa, siitä voin olla varma.

Meemejä pukkaa

2006-01-27T10:22:00.000+02:00

Olenpa laiskistunut. Blogiväsynyt vain, muuten olen ollut oikein reipas ompelija ja neuloja. Tulosta syntyy kuin sieniä sateella, lähinnä ompeluksia. Neuleet tökkivät. Ideoita on liikaa ja nehän on kaikki aloitettava yhtä aikaa. Monta on siis kesken, mitään ei valmiina...

Nyt kuitenkin pikapäivitys. Haasteitakin oli putkahtanut vastattavaksi kaksin kappalein. Tässä siis pieni valotus minun maailmastani meemien muodossa:

*********************

Siniset Silmukat haastoi minut mukaan seuraavaan:

Omituisuuksia

1. Aika väärin päin. Kun puhun luvuista tai ajasta, sanon aina myöhemmän ajankohdan tai numeron ensin. Esim. Vauvan laskettu aika on huhti-maaliskuun vaihteessa, tai sovin treffit kahdentoista-yhdentoista välille. Mun mielestäni on paljon loogisempaa sanoa noin päin, mutta kuulemma yleinen tapa on sanoa se ensin tuleva ensiksi. Täytyy aina oikein miettiä miten päin sanon tai kirjoitan, koska nuo tulevat aina automaattisesti väärin päin.

2. Keskustelut itseni kanssa. Käyn pitkiä keskusteluja pääni sisällä, usein puhun myös itsekseni ääneen esim. kaupassa. Onneksi nykyään Omppu antaa näennäisen syyn julkihöpinään, mutta oikeasti muistutan itseäni purjon ostamisesta tai manailen tomaattien kallista kilohintaa ihan isseksein. Autoilu on tuonut ihanan, uuden ulottuvuuden yksinpuheluun. On jumalaisen tyydyttävää saada neuvoa kanssa-autoilijoita ja huudella heille kommentteja.

3. Pyykkäys. Pyykin pesemisessä on tarkat säännöt. Vaikka muuten kuulutan naisen ja miehen tasavertaisuutta kodinhoidossa ja olen muutenkin melko huithapeli ja pakkomielteetön kotihommissa, pyykit ovat minun juttuni. Ne on käännettävä ympäri ennen koneeseen laittoa, pesuaine on annosteltava juuri oikein ja koneen kierrosnopeus ja muut säädöt riippuvat tietenkin pyykin laadusta, määrästä ja monesta muusta tekijästä. Kuivumaan laitettaessa pyykit käännetään oikein päin ja oiotaan, sukat paritetaan ja laitetaan pyykkipojalla yhdessä kuivumaan, ja muutenkin pyykkiteline täytyy käyttää hyväkseen mahdollisimman tarkasti ja tasapainoisesti. Mutta, jos armas mieheni tämän luet, voit edelleen jatkaa satunnaista pyykkäystä ja laittaa niitä kuivumaan kuten haluat. Tämä ei ole sentään elämän ja kuoleman asia. ;)

4. Lyhennän varpaankynteni repimällä. Ainoastaan isovarpaan voi siistiä saksilla.

5. En mielellään heitä kirjekuoria pois, vaan ne on käytettävä muistilappuina, ostoslistoina jne. Tämä koskee vain niitä C5-kokoisia kuoria joissa tulee mm. tilotteet.

*****************

Pörröltä otin vastaan seuraavan haasteen:

Vaatemeemi

Tehtävänanto: Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

Sattuipa sopivasti! Kerrankin olen pukeutunut siveellisesti vaikka kotona olenkin. Tämä johtuu ainoastaan siitä, että olen tänään ehtinyt jo lääkäriin ja ruokakauppaan, enkä ole vielä jaksanut vaihtaa kaikkia kotilökävaatteita päälleni. Tällä hetkellä päältäni löytyy oliivinvihreät pellavahousut, musta intianpuuvillatunika, mustat sukat ja pikkuhousut, violetit rintsikat sekä päässä oliivinvihreä huivi ja kaulassa killuu vihreä lasikoru nahkanauhassa. Ja villasukat tietenkin, tänään nämä. Ne isommat siis.

Olen rontti enkä jatka kumpaakaan meemeistä eteenpäin. Mielelläni luen ja vastaan näihin, mutta en ikinä ole osannut ja halunnut niitä kierrättää kellekään. Yksi omituisuuksistani sekin. ;)

*****************

Loppuun vielä iso kiitos kaikille aiemmille kommentoijille. :)

2006-01-06T16:49:00.000+02:00

Tämän hetken aktiivisin projekti on kirjoneule Vauvalle. Toissapäivän kulutin suunnittelemalla mallia, eilisen nökötin sohvan nurkassa neuleenaloitusinnostuksen vallassa. Hidasta hommaa mutta mä olen aivan rakastunut tähän jo nyt. Tuntuu kuin kirjottaisin ja kuvittaisin satua kun tätä kilkuttelen.

Olen jo ehtinyt mokailemaan mestarillisesti tämänkin neuleen kohdalla. Nykyään olen oppinut kärsivällisesti purkamaan ja aloittamaan alusta jos virheitä tulee, mutta nyt en jaksa. Sen verran olen aikaa jo kuluttanut siihen. Jos sähläämistäni ei huomaa kun paita on valmis, en siitä kerro kellekään. Jos se hyppää pahasti silmille, mutisen jotain että käsitöissä pitää vähän tekemisen jälki näkyäkin. ;)

Aloitin Ompulle hupparia ennen joululahjahässäkkää ja heti hässäkän rauhoituttua tein sen valmiiksi. Sain siihen uppoamaan jämälankoja kivasti ja kiva tuli lopputuloksestakin. Haluan tehdä itselleni ehdottomasti samanlaisen, semmoisen ilomielen villatakin paksuista ja värikkäistä villalangoista.

Huonot kuvat (nämäkin...), koitan ottaa parempia jossain välissä. Takki näyttää luonnossa ihan erilaiselta. Valokuvaamisen vaikeutta on kirottu muissakin blogeissa ja minä allekirjoitan väitteen myös. Kiire räpsiä kuvia ja huono valaistus ovat aika huono yhdistelmä.

lanka: Novita Pop ja OnLine Iceland
puikot: 6½
ohje: oma

Omppu sai upouudet liituraitahousut tarhan joulujuhliin ja aattoillan hienosteluun. Olisin tehnyt liivinkin mutta aika loppui kesken. Väkersin näitä vielä tuntia ennen kuin piti lähteä päiväkodin pippaloihin. Tyypillistä minua. :DD Ja on muuten tosi hienot pöksyt, oikein villakangasta. Oman isäni vanhoista juhlahousuista tehty. Olisko peräti naimisiin näissä mennyt silloin aikoinaan.

2005-12-29T18:01:00.000+02:00

Sain tilauksen tehdä Ompun serkkutytön nukelle haalarin. Kiva tuli, jopa Omppu itse ihastui tekeleeseen niin että lupasin neuloa pojan pupulle samanlaisen. Nukkeihinhan ei tuo meidän tosimies koske...

Kerällisestä lankaa riitti hyvin haalariin ja pipoon, saisi siitä varmaan pienet tossutkin vielä tehtyä mutta laiskuus iski. Ja koska en voi tehdä mitään täysin ohjeiden mukaan, oli tätäkin haalaria muokattava sen verran että neuloin sydämen helmillä rinnukseen ja myssyyn kans.

Haalari oli viimeisiä joululahjoja joita nyhersin aattoaamuna. Muutama huovutettu patalappu ja neulahuovutuskoristellut saapassukat viimeistelin myös aattoaamun kiireessä, mutta niistä unohdin ottaa kuvat. Pääasia että sain ne paketteihin ajoissa. Nyt olen taas tehnyt sen jokavuotisen lupauksen aloittaa ensi joulun valmistelut jo helmikuussa. Katotaan nyt... ;D

lanka: 7 veljestä raita
puikot: 3½
ohje: Pirkka-lehti, myssy omalla mallilla

2005-12-21T12:48:00.000+02:00

Nämä tumput valmistuivat eilen. Ovat ne tuossa lojuneet jo pidemmän aikaa neulottuina ja huovutettuina, mutta eilen sain tehtyä koristelun. Neulahuovutus on siitä kivaa että siinä saa mielikuvitus lentää. Ei tarvitse sen kummempia suunnitelmia tai ohjeita, kunhan ottaa villaa ja neulan ja alkaa tökkiä. Näihinkään ei pitänyt tulla kukkia mutta kukkia niihin lopulta tuli. :)

Eilen sain valmiiksi myös yhdet lahjasukat, niihinkin täytyisi vielä toiseen tehdä kuva varteen. Muuten lahjat alkavat ollakin jo koossa. Viime hetken heränneenä aloin väkertää villahaalaria BabyBorn-nukelle, mutta se on sitten ihan vihoviimeinen juttu ennen joulua. Ainakin neulerintamalla...

Ihanaa päästä nyt joulurutistuksen jälkeen omien projektien kimppuun. Yhdet polvisukat aion itselleni neuloa ja Menitankin kolusin viime lauantaina omat neuleideat mielessä. Saaliiksi sain Vauvalle paitalangat sekä Fritidsgarnia olkalaukkua varten. Ja ihanat, ihanan ohuet puupuikot. Ompullekin pitäisi tehdä joku neule, poika kasvaa silmissä ja jättää jälkeensä liian pieniä vaatteita.

kyllä tää tästä

2005-12-20T12:09:00.000+02:00

Lahjoja valmistuu, ehkä saan jopa kaikki valmiiksi aattoon mennessä... Tämä pipo on lahjan saajan toive. Tai siis huhupuheitten mukaan hän kaipailee mustaa peruspipoa jonka reunan voi kääntää. Toivottavasti olen saanut oikeata tietoa. Tämmösen voisin tehdä omalle miehellekin, ja itselleni kans (paitsi että näytän ihan mieheltä se päässä). Vaikka monessa eri värissä. Pipoja ei koskaan ole liikaa. :)

lanka: 7 veljestä
puikot: 3½
ohje: Suuri Käsityölehti 8/2005

tilkkujen hyötykäyttöä

2005-12-19T00:04:00.001+02:00

Jostain syystä innostuin tänä vuonna tekemään patalappuja joulupaketteihin. Alunperin piti tehdä konehuovutettuja hahtuvasta, mutta kun olin neulonut niitä kaksi, alkoi touhu tympiä. Siirryin siis ompelukoneelle. Taas sain upotettua muutaman tilkun näihin ja tilkkuja mulla piisaa. En ilmeisesti kykene luopumaan pienimmästäkään kankaanpalasta tai langanpätkästä... Aina niille jotain käyttöä löytyy. ;)

Oli ihan hauskaa tehdä täysin suunnittelematonta tilkkuilua. Ommella vaan paloja yhteen ja leikellä lopputuloksesta neliöitä. Ja huomattavasti nopeammin sain tehtyä nämä neljä kuin jos olisin alkanut jokaisen erikseen neuloa ja vielä huovuttaa. Tällä hetkellä se aika alkaa olla jo kortilla. Vielä on puikoilla pipo ja yhdet sukat, sitten helpottaa.

takapuolet

Se valmistui sittenkin!

2005-12-15T15:10:00.000+02:00

Clapotis meinaan. Että tättärää ja hurrahuutoja kehiin. En oikeasti uskonut että saisin sen jouluun mennessä valmiiksi. Eikä se ihan valmis olekaan, toisesta päästä puutuu sydän, mutta se on niin pikkuhomma tehdä etten jaksa siitä stressata.

Toissapäivänä neuloin huivia suunnilleen työpäivän verran plus ylityöt päälle. Niska ja hartiat jumissa, kädet haavoilla ja karheina villalangasta. Ihme ettei jännetupen tulehdus ole vielä iskenyt... Tosin vielä on lahjaneulontaa jäljellä, sitten vasta annan luvan semmoisille jos on tullakseen. ;) Lempipuikkonikin, 3½ bambupyöröpuikot, sain tuhottua. Meni se hemmetin muoviosa puoliksi katki siitä kohtaa missä se yhdistyy puupuikkoon. Nyt lanka takertuu siihen ja neuloessa se hiertää kämmentä. Höh.

Ihanahan clapotiksesta tuli. Haluan ehdottomasti itselleni samanmoisen, kunhan löydän sen täydellisen langan. Nalle-lanka oli hieman turhan ohutta tähän tarkoitukseen, sai neuloa ja neuloa ja neuloa jotta huivista olisi tullut tarpeeksi iso. Huivin päihin laitoin vielä killumaan neulotut, vanulla täytetyt sydämet. Uskoisin että lahjan saaja niistä pitää.

lanka: Novita NalleColori
puikot: 3½
ohje: Knitty

2005-12-15T15:09:00.000+02:00

Tämmöset siellä huivin päissä killuu.

työmiehen kauluri

2005-12-11T11:18:00.000+02:00

Kiitos Ziinalle vielä kerran kauluri-ohjeesta. En tajua mitä sekoilin, kun alunperin ajattelin että SK:n ohje olisi liian paksulle langalle. Sehän oli täsmälleen passeli ohje Woolille ja minun käsialalleni. Välillä ei aivot toimi... Hiukan muutin ohjetta: Neuloin etu- ja takakappaleiden joustimen tilalle helmineuletta.

Joka tapauksessa kaulurista tuli täydellinen. Se on pehmeä ja lämmin ja vaikka Omppu kiven kovaan väittää että sekin kutittaa, minä tiedän ettei se pidä paikkaansa. Äitihän tietää kaiken. ;) Poikaseni mielestä kaikki neulottu, myös puuvillaneuleet, kutittavat niin maan pirusti. Ja vain sen hetken kun ne puetaan päälle. Karheiden villavaatteiden kutittavuuteen uskon, tähän en, koska se kutina unohtuu parissa sekunnissa.

Kysyin Ompulta, mitä kuvia pitäisi kauluriin tulla. Olisi pitänyt olla traktori, tähtiä ja jyrsin. Jyrsimen ulkonäöstä mulla ei ole harmainta aavistustakaan joten lupasin tehdä traktorin ja tähdet. Tähdet unohdin kun yökyöpelinä ompelin kuvaa muiden jo tuhistessa unten mailla. No, ne voi tehdä jälkeen päin, vaikka näyttää tuo pelkkä traktorikin kelpaavan.

lanka Novita Wool
puikot 3½
ohje Suuri Käsityölehti 8/2004

toivetumput

2005-12-11T11:17:00.000+02:00

Omppu halusi myös huopatumput, toiveena tähtikuvioiset. Tottahan poika sellaiset sai. Olisin tehnyt vaikkei olisi halunnutkaan... ;) Lapaset koekäytettiin eilen ja hyvin pysyivät kädet kuivina ja lämpiminä. Paljon paremmin nämä toimii kuin mitkään superkalliit toppahanskat. Täytyy vielä kehittää mallia niin, että neuloo varren huopumattomasta langasta resorina. Pysyisi paremmin kädessä.

lanka: Pirtin hahtuva
puikot: 4
ohje: oma

Jotain jonne tunkea iso maha

2005-12-09T15:16:00.000+02:00

Kasvava mahani pakottaa käyttämään isompia ja venyvämpiä vaatteita. Normaalivaatteet ovat jääneet pieniksi, sille ei voi mitään. Ompelukoneelle on siis hommia.

Kaivelin kangasvarastoani. Siihen voi luottaa aina, hamekangas löytyi. Musta villakangas ja jopa vuorikangas siihen. Vyötäröllä on kaistale paksua trikoota. Ah, mikä venymävara! Kaavat tein monen vanhan kaavan ja jo olemassa olevan vaatteen yhdistelmänä. Ihan hyvä tuli. Talvihame, jouluhame.

Piristykseksi täysmustaan tein vyön parista virkatusta, konehuovutetusta sydämestä. Letitin vain mustaa villalankaa ja sydämet solmin killumaan narun päihin. Tämäkään ei riittänyt. Koska olen hurahtanut neulahuovutukseen, oli aivan pakko kiekuroida siten myös uuden hameeni helma...

Innostukset ovat hassuja. Silloin tekee koko ajan vain sitä yhtä juttua. Tänä vuonna olen ollut ainakin helmisudenkorento- sekä lautasliinatekniikkakoristeluinnostuksen (mikä sana...) kourissa. Tällä hetkellä in ja pop on kone- ja neulahuovutus. Mitäköhän seuraavaksi?

Ota nyt sitten mustasta vaatteesta hyvä kuva. Pöh. Kaipa tästä jotain näkee.

2005-12-09T15:15:00.000+02:00

Miksi huivit jäävät aina kesken?

2005-12-09T12:37:00.000+02:00

Huivit ovat ihania. Itse asiassa mulla on lähestulkoon aina sellainen kieputettuna kaulaan. Niitä on vaan niin kuolettavan tylsää tehdä. Fifi-huivi, jonka aloitin silloin joskus lähes vuosi sitten, ei ole vieläkään valmis. Hapsutuksesta puuttuu puolet, muuten voisin ottaa senkin käyttöön. Jo Fifiä ennen aloitettu reikäneulekaulaliina on sekin kesken, siihen varatut langatkin olen jo ottanut muuhun käyttöön (Ompun villatakkiin joka on sekin kesken...). Uskoisin että kätköistäni löytyisi monta muutakin huivin tekelettä jos vain alkaisin penkoa. Säästän itseäni, en ala penkoa.

Kaikista keskeneräisistä huiveistani huolimatta aloitin taas uuden. Ja jätin sen kesken. Clapotis on muhinut mielessä pitkään, en vain ole keksinyt hyvää lankaa siihen. Nyt ostin violettisävyistä Nallea ja aloitin sillä. Ei sekään ole juuri se oikea lanka. Äh. Lila Clapotis taitaa mennä pukin konttiin - jos siis saan sen valmiiksi. Alkuhuumassa neuloin parissa päivässä huivin puoleen väliin ja siihen se jäikin...

Tumpuissakin sykkii sydämet

2005-12-05T20:44:00.000+02:00

Joululahjoja alkaa valmistua pajassani. Huovutettuja tumppuja taidan tehdä useammat, näihin ainakin ihastuin niin paljon etten raaskisi antaa niitä pois... Kuvat tökin huovutusneulalla villalankojen ja huovutusvillan ylijäämistä.

lanka: Pirtin kehräämön hahtuva
puikot: 4
ohje: Ulla

Pieniä, lämpimiä sydämiä

2005-12-05T20:43:00.000+02:00

Joulun alla kaipaa jotain pientä vietävää ystäville ja tutuille, ihan muuten vaan kun pistäytyy kylään. Aina ei jaksa raahata mukana sitä iänikuista hyasinttiakaan. Virkkasin villalankojen jämistä sydämiä ja huovutin ne koneessa. Tykästyin tosi paljon ideaan, etenkin kun neulahuovuttamalla sydämet saa koristeltua kaikki erilaisiksi.

Nämä sydämet ovat Fritidsgarnia, seuraava satsikin on jo tullut pesukoneesta. Ne virkkasin Pirtin Kehräämön hahtuvasta, joka huovuttui paljon paremmin. Silti jälki ei ollut ihan toivotunlaista, neulottu pinta huovuttuu virkattua paljon tasaisemmin. Mutta eipä tuo haittaa, hyviä sydämiä nuokin. Kuva on kökönpuoleinen, kamalan nyppyisen näköinen, mutta eioköhän siitäkin jotain kuvaa saa.

lanka: Sandnes Fritidsgarn
virkkuukoukku: 5
ohje: Novita

Kauluriapua!

2005-11-28T12:33:00.000+02:00

Olen etsinyt parin viikon ajan kuumeisesti Ompun kauluria, joka on hävinnyt jonnekin, ja samalla kironnut kaulaliinat lapsilla maan rakoon. Pakko on tehdä pojalle uusi kaulanlämmitin, ohjetta vain kaipailen. Omista käsityölehdistä ja -kirjoista ei löydy nyt apua.

Siispä, jos joku osaisi vinkata mistä löytyisi hyvä ohje 2-3-vuotiaan kauluriin, olisin erittäin kiitollinen.

Karhunpalvelus pojalleni

2005-11-28T12:09:00.000+02:00

Aina välillä iskee omituinen halu ostaa erikoislankoja. Olen todella huono niitä käyttämään, vanhat kunnon villalangat ovat parasta mitä tiedän. Silti aika ajoin mukaani tarttuu lankakaupasta ties minkämoisia keriä. Pari kerää Funnya on odottanut aikaansa viime kevättalvesta lähtien. Niistä piti tulla pipo Ompulle. Kun nyt syksyllä kaivelin lankavarastoani, otin nuo pörrökerät esiin josko sen myssyn vihdoin neuloisin. Lanka ei toiminut. Woolin kanssa yhteen neulottaessa jäljestä tuli mielettömän paksua ja kökköä, pelkästä Funnysta tuli turhan kylmänoloista. Langat jäivät pyörimään jalkoihin ja lopulta Omppu omi toisen niistä leikkeihinsä. Se oli kuulemma siili.

Ajattelin kivana äitinä yllättää poikani, ja erään yön pimeinä tunteina väkersin Funnysta siiliä. Ihan oikeaa siiliä jolla olisi kädet, jalat ja naama kuten siileillä tulee olla. Tai näin luulin. Olisittepa nähneet Ompun ilmeen kun poika tajusi aamulla minun tuhoneen kallisarvoisen lankakeräsiilin... Itkua vääntäen Omppu käski minun ottaa siililtä pois silmät ja nenän ja navankin pois. :(

Onneksi Funnya oli jäänyt vielä nökerö. Se kelpasi edelleen. Nyt poika vartioi pörrölankapalloaan kuin suurinta aarrettaan eikä päästä minua lähellekään sitä. Minä mokoma vielä tulisin ja neuloisin siitä jotain! :DD

lanka: 7 Veljestä ja Sandnes Funny
puikot: 3½
ohje: Suuri Käsityölehti 12/05 (hiiren ohjetta soveltaen)

Siilin tausta

2005-11-28T12:08:00.000+02:00

Hiukkasen isommalle ihmiselle

2005-11-18T11:31:00.000+02:00

Lahjoja on tullut tehtyä paljon. Joulukin kummittelee mielessä koko ajan, mutta jostain syystä tähän loppusyksyyn ja joulunalusaikaan osuu monet synttärit. Keväällä on toinen synttäribuumi mutta kesä ja keskitalvi kuluvat lähes syntymäpäivättöminä.

Tämä pupu lähti 1-vuotislahjaksi pienelle isolle miehenalulle.

ohje: Suuri Käsityölehti 4/2002

Pienelle ihmiselle

2005-11-18T11:30:00.000+02:00

Pääsin katsomaan tuttavan tytärtä, pientä ja sievää kolmiviikkoista vauvaa. Halusin viedä jotain itse tehtyä tuliaisiksi joten tein merinovillaiset tossut pienille jaloille lämmikkeeksi. Olin varma että tossut ovat ahtaat jo valmiiksi, niin minikokoisilta ne näyttivät, mutta mitä vielä! Kasvunvaraakin jäi... Ihmisen lapsi on ihan uskomattoman pieni.

lanka: OnLine Linie Supercool
puikot: 3
ohje: Suuri Käsityölehti 4/2002

Kiitos!

2005-11-01T07:26:00.000+02:00

Huomasin etten ole kiittänyt teitä valtavista vauvaonnitteluista. Kuinka noloa... Sanat ovat lämmittäneet mieltäni paljon, suuri kiitos niistä! =)

lapaset

2005-10-27T22:18:00.000+03:00

Jämiä Novita Woolista ja Floricasta, siksipä on heittoa sävyissä.

sukat

2005-10-27T22:17:00.000+03:00

pipo

2005-10-27T22:16:00.000+03:00

lanka: Novita Aino
puikot: 5,5
ohje Lauralta

Sälää

2005-10-27T14:50:00.000+03:00

Hiljaista pitää Neulavaarassa. Olen mä neulonut ihan kiitettävästi mutta kun se kuvan ottaminen tuntuu olevan äärimmäisen työlästä... Ja on tylsää kirjoittaa ilman kuvia joten en ole siis kirjoittanut.

Otin tehtäväkseni tehdä ikiaikoja keskeneräisenä roikkuneita töitä loppuun: muistaakseni helmikuussa aloitetun Fifin sain valmiiksi pari viikkoa sitten. Tai ei se ihan valmis ole, puolet hapsutuksesta uupuu vielä mutta suurin homma on sentään tehtynä.

Sukkia on pukinkonttiin kahdet, toiset raitasukat 7 veljeksen jämistä, toiset 7 veljeksen punaraitalankaa. Jälkimmäiset ovat jo hävinneet jonnekin, toivottavasti löytyvät jouluun mennessä...

Pipo piti tehdä kun ilmat kylmenivät ja kaapista ei löytynyt mitään kivaa. Pakkohan se oli kokeilla Lauran bb-pipoa kun kerran ohjeineen päivineen löytyi. Kiitos ohjeesta tätä kautta. :)

Mitäs muuta.... Juu, lapasia. Yhdelle ikuisuuden odottaneelle kirjoneulelapaselle neuloin kaverin ja kesällä aloitetut nyppylätumputkin valmistuivat.

Että semmosta, sälää sälää. Pitäisköhän aloittaa jotain isompaa työtä vaihteeksi? Vauvallekaan en ole neulonut vielä mitään.

Nyppylöistä oli kuva koneella. Nykersin virkkuukoukulla Fritidsgarnista hapsuja lapaseen ja laitoin pesukoneeseen pyörimään. Ihan hauskat lapaset tuli. Jo käytössä pörrööntyneet ovat kuvassa:

lanka: Novita Jussi, Fritidsgarn
puikot: 4
ohje omasta päästä

Hahtuvat ja vähän muuta

2005-10-06T20:20:00.000+03:00

Täytyy kai tulla ulos kaapista ja kertoa vauvauutiset. Aion täyttää tupamme toinen toistaan pienemmillä vaatteilla uutta perheenjäsentämme odotellessa, maaliskuun loppuun on aikaa. :) Aloitin näistä hahtuvavilliksistä. Yhden lisäimulärpäkkeenkin kestovaippavaraston täydennykseksi surautin saumurilla vanhasta flanellipaidasta, mutta siitä tuli niin ruma etten kehtaa näyttää sitä kellekään. Mutta asiansa ajaa, uskoisin, ja se on pääasia.
Seuraavaksi on tekeillä tarravaippoja, kunhan saan raahauduttua tarranauhakauppaan.

lanka: Pirtin kehräämön hahtuva, koristeet ja nyöri Fritidsgarnia
puikot: 3½
malli: omasta päästä

Eräs epäonnistuminen

2005-10-05T17:48:00.000+03:00

Vapaalankahuovutus - tuo paljon kehuttu ja intoiltu juttu. Jaa-a, ei iskenyt oikein omalla kohdallani. Kaipa noita lankoja on liian harvassa, vääränlaisia tai jotain muuta on vinksallaan. Joka tapauksessa taideteokseni muotoutui epämääräiseksi lankamytyksi.

Mutta kyllä mä vielä kerran kokeilen, ei saa heti luovuttaa. ;)

2005-10-05T17:47:00.000+03:00

Kuinka kauniilta huivi näyttikään ennen huovutusta...

Villaa ylle

2005-10-04T13:09:00.000+03:00

Ihana, ihana villalanka on odottanut neulomista viime keväästä saakka. Myssyn siitä aioin tehdä, mutta kenelle, sitä en osannut päättää. Toinen juttu joka esti aloituksen, oli eräs laiskuuden huipentuma: En millään jaksanut keriä lankaa vyyhdistä kerälle. En vaikka pipollinen paksua lankaa ei nyt niin suuri homma olekaan.

Eilen tartuin toimeen ja samana päivänä sain pipon valmiiksi. Langan lopusta neuloin tumput sävysävyyn. Tumpuista tuli hassut jämälankalapaset. Varsi on 7 veljestä, keskiosa käsinkehrättyä ja kärki ja peukut Fritidsgarnia. Vähän muhkuraista ja paksu lankaa noin pieniin tumppuihin mutta menettelee. Mutta myssy on täydellinen, oikea söpöstelypipa. Siis silloin kun pysyy päässä. Harkinnassa on narut kiinnitettäväksi leuan alle...

lanka: Vihreän Vyyhdin käsinkehrätty villalanka
puikot: 5,5
malli: omasta päästä

2005-10-04T13:08:00.000+03:00

Toinen lapanen on oikeasti olemassa, se vaan on jossain. Piilossa. Hukassa. Siellä missä ne kaikkien muidenkin parittomien lapasten parit ovat.

Kuusenkoristeita

2005-10-02T15:00:00.000+03:00

Enää kolme kuukautta jouluun! Jouluhullun on pakko aloittaa valmistelut ajoissa. ;) Jostain syystä olen kehittänyt inhtohimoisen suhteen joulupalloihin, sellaisiin yltiökrumeluurisiin. Ja koska sellaiset maksavat maltaita, on köyhän tehtävä pallot itse. Sitä paitsi se on kivaa ja joulupalloihin saa käytettyä hienosti nurkissa pyöriviä kankaita, nappeja, nauhoja, helmiä sun muuta krääsää.

Kolme palloa on valmiina, lisääkin tekisin mutta massapallot loppuivat. Tässä välissä, ennen kuin löydän lisää oikean kokoisia palloja, voin näperrellä vaikka joulukortteja...

Iltahämärään

2005-10-02T14:58:00.000+03:00

Kulutin aikaa Helsingissä, sain kierrettyä kaukaa lanka- ja kangaskaupat mutta Sinooperiin eksyin. Tulihan siellä taas ideoitua vaikka mitä askartelua ja jokunen tarvikekin mukaan haalittua. Kuten lasimaalia, violettia tällä kertaa. Vihreä kauteni on vihdoinkin vaihtunut uuden väriseen. ;)

Vanhoista lasipurkeista ei tarvitse hankkiutua eroon kun niistä tekee tuikkulyhtyjä. Vanha juttu mutta minulle käytännössä uusi. Kerrostaloasunnossa koitin pitää tilpehöörin määrään jotenkin hallinnassa, ja tuikkukippoja tuntui olevan jo entuudestaan vaikka kuinka paljon. Enää ei tarvitse rajoittaa, meillä on nyt terassi jonka voi vaikka täyttää tuikkukipoilla jos haluaa. Ja minähän haluan. Siispä maalia purkin pintaan, rautalankaa, helmiä ja paljetteja. Siinäpä tunnelmaa kerrakseen.

Syyspuku

2005-10-02T14:57:00.001+03:00

Syksy tuli taas huomaamatta ja Ompulta puuttui lämmintä vaatetta. Vuoriton tuulitakki ja toppapuku löytyivät kaapista, muttei niiden välimuotoa. Uusimmasta Ottobre-lehdestä löytyi ulkoilutakin kaava, housut tein samassa lehdessä olevien farkkujen kaavoilla. Kokoa suurempina vain, koska lisäsin pöksyihin fleecevuorin. Takki on siis 92-senttinen, housut kokoa 98cm.

Joskus tuntuu että vaatteet itse tehtyinä eivät todellisuudessa tule oikeasti halvemmaksi kuin kaupasta ostetut, mutta nyt tuli kyllä säästöä. Koko puvun hinnaksi tuli vajaa 12 euroa, vuorifleece löytyi Eurokankaan palalaarista ja ulkoilukangaskin maksoi huimat 4.50 e metriltä. Kerrankin tuli ihan napakymppi ompelus, kaiken lisäksi Ompulle sopiva. :)

Ottobre 03/2005 ollutta ohjetta mukaellen

Syyspuku takaa

2005-10-02T14:57:00.000+03:00

Huopas-tumput

2005-10-02T14:27:00.000+03:00

Bongattuani syksyn uutuus-Huopasta, ruskaa, oli minunkin pakko tehdä tuttavuutta Huopasen kanssa. Suuri pettymys. Kerällä niin herkullisen värinen lanka menetti huovutuksessa loisteensa muuttuen tunkkaisen ja pölyisen väriseksi. Kaiken lisäksi tumpuista tuli nyppyisen kökköiset ja niin tiiviit, etteivät sormet taivu lainkaan. Tulipahan kokeiltua, mutta vastedes jatkan huovutustöissä hahtuvalanka- ja Fritidsgarn-linjalla.

lanka: Novita Huopanen
sukkapuikot: 5,5
ohje: vyötteessä

Kietaisuneule

2005-09-06T17:11:00.000+03:00

Kesän iso projekti oli violetti kietaisuneule. Ihastuin Modasta löytyneeseen malliin, ja vaikka tiesin että meillä oli muutto ja remontti tulossa, oli pakko käydä ostamassa langat ja aloittaa. Tuskaa tuskaa, ohut lanka ja olematon vapaa-aika eivät ainakaan edesauttaneet neuleen etenemistä. Kolmisen kuukautta väkersin ja loppujen lopuksi tuli valmista.

Onhan tuo ihan kiva. Mitä nyt rullautuu pirulainen helmasta vaikka mitä tekisi, mutta voinhan aina leikkiä että se kuuluu asiaan. Se vois olla vaikka tämän neuleen juju... Heh. Olen kai liian tottunut jättisuuriin villapaidanlötköihin, kittanat neuleet tuntuvat hassuilta. En ole siis päässyt vielä sinuiksi kietaisuneuleen kanssa mutta kyllä tämä tästä.

ohje: Moda 02/2005 (muistaakseni)
lanka: Garnstudio Camelia
puikot: 3 ja 3½

Täällä taas, pitkästä aikaa

2005-09-06T15:17:00.000+03:00

Syyskausi on avattu ja arki alkaa asettua uomiinsa. Ehtii blogiakin päivittämään. Kesän kiireistä huolimatta olen ehtinyt joitain käsitöitä tekemään. Ei pakkomielteestään mihinkään pääse, neulottava on vaikka remontin keskellä.

Ullassa ollut ohje oli houkuttanut kokeilemaan illuusioneuletta jo pitkän aikaa. Jossain vaiheessa kesää huomasin että jotain nopeaa neulottavaa piti keksiä ja päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Ompulle syntyi siis kaulaliina Novita Woolin jämistä. Suunnittelin itse kuvion, vähän venähtäneen auton ja tekstin wroom. Auto sai suuren suosion, ajatus kaulaliinasta kaulassa ei niinkään. Tyypillistä Omppua...

tähtipaita

2005-09-06T15:16:00.000+03:00

Ompun kesävaatteita ehdin tehdä tähtipaidan verran ennen kuin ompelukone sanoi itsensä irti. Pirulainen oli käräyttänyt piirilevynsä (tai jonkun muun vastaavan...) ja remontti tuli kalliiksi ja kesti pitkään. Pääasia on että kone on nyt kunnossa, alkoi tulla jo vieroitusoireita. Ommeltavaahan olisi vaikka kuinka paljon, aikapula on se ikuisuuskysymys. Olen sortunut jo ostamaan valmiita vaatteita kaupasta, hui kauhistus. ;)

varustelua syksyn varalle

2005-09-06T15:14:00.000+03:00

Sukkia on kiva neuloa ja nyt niille on taas tarvetta. Pikkukeriä Seitsemää Veljestä on aina jemmassa ja jämälangoistahan parhaat sukat syntyvät. Mulle sukkaa ja Ompulle sukkaa, mies ei oikein villasukista perusta. Omituinen tyyppi...

Kesälaitumet kutsuvat

2005-06-20T16:24:00.000+03:00

Neulavaaraan toiminta alkaa hidastua entisestään. Ostaa pamautimme omakotitalon jossa riittää remppaamista. Syksyllä taas vilkastuu kunhan muutto- ja remonttisählinki helpottaa.

Toivotan kaikille iloista ja aurinkoista kesää!

Tonttupaita

2005-06-19T21:55:00.000+03:00

Mulla on kamala paitapula. Omistan tasan yhden käyttökelpoisen lyhythihaisen T-paidan ja näin hellesäällä ne ovat aika tarpeellista tavaraa. Täytyi siis tarttua toimeen ja tehdä niitä.

Ostin viime talvena veljeltäni keltaisen T-paidan joita hän oli painattanut piirtämällään kuvalla. Paita oli sellanen perusleveä poikain paita. Aikeena oli tehdä paidasta kireämpi jo silloin mutta venähti vähän se toteutus... Toissapäivänä kävin vihdoin ostamassa resoria kaula-aukkoon ja hihansuihin, eilen pääsin ompelemaan. Tykkään tykkään! Ja eikö sovikin hienosti mun uusien, vihreitten popojeni seuraksi? ;D

Ringa-pussukka

2005-06-08T21:55:00.001+03:00

Uusinta Ullaa selaillessani ihastuin sieltä löytyneisiin pieniin pussukoihin. Kerrassaan mainioita, iloisia välitöitä ja kaiken lisäksi löytyi sopivaa lankaakin, raitapaidan jämälangat siis ja käyttämätön kerä Novita Maxia. Alunperin piti tehdä ihan ohjeen mukainen Ringa-kukkaro mutta syntyikin tällainen pikkulaukku. Omppu siihen ihastui, etenkin noihin hapsuihin, ja nyt kassi keikkuu poitsun olalla. Toivottavasti kukaan ei tule väittämään Ompulle että pinkki olisi muka tyttöjen väri. ;)

lanka: Sandnes Mandarin Petit, Novita Maxi
sukkapuikot: 3 ja 5,5
ohje: Ulla 02/05

Jee-ou-jee!

2005-06-08T21:55:00.000+03:00

Vähänkö on polleeta poikaa uuden laukkunsa kanssa... =D Pussilla on oikea tehtäväkin: Siellä säilytetään munanleikkuria jota Omppu soittaa, siis rämpyttää niitä rautalankoja kuin kitaraa, ja hoilaa "Tuiki tuiki tähtöstä" . Tämä kassi-munanleikkuri-kaksikko kulkee pojan mukana kaikkialle...

Nyt puikoilla

2005-06-08T21:53:00.000+03:00

Aina täytyy olla tulossa Ompulle paita, vähintään yksi keskeneräisenä... Kun raitapaidan sain valmiiksi, alkoivat Samos-kerät huudella minulle kaapista (ja niiden vieressä keltaiset Smartit tappelivat pääsystä puikoille, Samos voitti tällä kertaa). Valmista ohjetta en löytänyt mistään joten sävellän tässä neuloessani. Puolipatenttia paita, raglanhihat pitäisi saada, vetoketju eteen ja joko huppu tai korkeahko kaulus. Katsotaan mitä syntyy. Takakappaleen neuloin eilen. Tulee muuten yhdessä hujauksessa valmiiksi kun lanka on melko paksua, totuin jo neulomaan ihan ohutta lankaa.

Jotain piristystä tämä neule kaipaa, sadepäivän harmaata lankaa ei voi kutsua iloiseksi, kivaksi tai pirteäksi hyvällä tahdollakaan. No, sen siitä saa kun hamstraa ale-koreista lankaa: Mukaan tarttuu välillä hutiostoksiakin. Mutta lankana Samos on ihanaa, uusi tuttavuus minulle. Taidan tuohon sileän neuleen kohtaan kirjoa jotain hauskaa.

Raitaramppu

2005-06-08T21:52:00.000+03:00

Yhtä hihaa vajaa paita, langat ja puikot piinasivat minua sohvapöydällä niin kauan että ryhdyin hommiin. Ja tadaa! Valmista tuli. Tänään päättelin langan päitä ja ompelin hihaa paikoilleen hiekkalaatikon reunalla istuen, illalla Omppu sai paidan päälleen. :)
lanka: Sandnes Mandarin Petit
puikot: 2,5 ja 3
ohje: Moda 03/2005 (33)

2005-06-02T23:03:00.000+03:00

Kassin sisustus

Kassien viemää

2005-06-02T22:41:00.000+03:00

Juu, taisi Sophie-laukku kaivaa sen laukkuladyn minussa esiin. Aloin ommella itselleni vaatteita tuttavan ylioppilasjuhlia varten ja huomasin ettei mulla ole vaatteisiin sopivaa laukkua. Iik... ! Vaatteet sai jäädä odottamaan kun minä aloin rustata sitä kassia, asiat tärkeysjärjestykseen nääs. ;)

Ihana kassihan siitä syntyi, aivan rakastuin. Kassin vuori on samaa kangasta kuin se mistä toi applikoitu kukka on leikattu (ja itse asiassa samaa kangasta kuin ne Ompun pellavahousujen taskut), tulee aina iloinen mieli kun kurkkaa sinne iloisen vihreään pussiin. Nyt pitäis vaan saada vaatteet sopimaan sävy sävyyn kassin kanssa. Näin päin kerrankin. :D

Raitapaitakin edistyy

2005-06-02T22:40:00.000+03:00

Se neuloontuu sittenkin! Siis se tuskastuttavan ohut Mandarine Petit. Olen kuskannut tekelettä mukanani joka paikkaan ja näköjään se tuottaa tulosta. Kerros silloin, toinen tällöin, muiden hommien lomassa ja nyt on hihaa vaille valmis pienen miehen kesäneule. Ollut jo liian pitkään... En millään saa puikoille sitä toista hihaa, tuli jumi. Ajattelin laittaa paitaan jotain koristetta vielä, en tiedä miten ja mitä mutta jotenkin vaate tuntuu tylsältä pelkkine raitoineen. Mietitään...kyllä tuo tuosta valmistuu. :)

Valkoinen kesähuivi

2005-05-25T22:36:00.000+03:00

Autossa on hyvä neuloa ja koska eilen autoilimme, toinenkin huivi tekeytyi valmiiksi. Muuten käsityörintamalle ei kuulu mitään uutta, kaiken ylimääräisen ajan olen näpertänyt kotisivuja ja siinä samalla päivittänyt vanhojen ompelusten ja neulomusten kuvakellaria. Sainpa pyytämänne ohjeenkin kirjoitettua. Tässäpä tämä.

lanka: Novita Butterfly
puikot: 6,5

hipsunhapsun

2005-05-24T13:38:00.000+03:00

Hapsutuksen unohdin kokonaan huivista, olin kai niin innoissani lopputuloksesta että jäi siinä riemussa. Tänään väkerrettiin Ompun kanssa hapsua huiviin yhteisvoimin, poika istui sylissäni, piti virkkuukoukusta tiukasti kiinni ja niin me näplättiin lankoja paikoilleen. H-i-d-a-s-t-a, mutta kivaa taisi olla. :)

Mummi tuli tänään käymään, näytin huivin hälle ja se oli huvin menoa. Mummi ihastui, pyysi toisenkin tekemään, sen valkoisen. Ja suunnitteli siinä samalla että saan tehdä valkoisen huivin kanssa käytettäväksi mustan tunikan. No, on se hyvä ettei hommat lopu ja mielelläni mä taas ompelenkin kun pahin ompeluinhotus on sen hääpuvun jälkeen jo laantunut. Uusi huivi täytyy tehdä itsellenikin, rakastuin jo siihen tässä parin päivän aikana. Onneksi lankaa on vielä paljon jäljellä.

Huivit hulmuamaan

2005-05-23T23:09:00.000+03:00

Lupasin tehdä mummilleni huivin tuleviin kesäjuhliin käytettäväksi. Ohuen, verkkomaisen ja luonnonvalkoisen. Kotoa ei löytynyt oikean väristä lankaa mutta käyttämätön kerä oliivinvihreää Kotiväkeä löytyi. Tein siitä siis koehuivin, omaan käyttöön. Mallineuleen otin jostain vanhasta käsityölehdestä villapaitaohjeesta ja sovelsin siitä oman version huiviin. Aivan ihana huivi tulikin!

Mummin huiviin olen koittanut metsästää lankoja ja se on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Tarpeeksi ohutta lankaa löytyy kyllä vitivalkoisena mutta ei kauniin luonnonvärisenä. Se menee sitten jo beigen puolelle, tai "maitokahvin" kuten väriä kutsutaan joka paikassa... Vihreästä Vyyhdistä löysin hyvän väristä lankaa ja ostinkin sitä kaksi kerää mutta tajusin että se on liian paksua ja kävin palauttamassa ostokseni. Novitan Butterflyta ostin lopulta, se on unelmanpehmeää ja ihanan laskeutuvaa mutta kaupassa kermanvalkea näyttää kotona taas kerran liian puhtaanvalkoiselta. :/ Menitasta löytyisi lankaa, sen tiedän, mutta sinne en jaksa nyt mennä. No, huomenna tapaan mummin ja kysyn mielipidettä, ehkä päädymme "maitokahviin" tai sitten tuohon valkoiseen. Pahimmassa tapauksessa mummi kelpuuttaa oliivinvihreän huivin josta en millään haluaisi enää luopua... ;D

lanka: Novita Kotiväki
puikot: 6,5
ohje omasta päästä

Kirjameemi

2005-05-18T21:38:00.000+03:00

Kiitokset KirsiÄr, kirjameemi kiersi Neulavaaraan. Tässäpä tämä:

Kirjojen määrä kotonasi

Ryhdyin hommaan jonka olen aina halunnut tehdä mutta en ole jaksanut. Yritin siis laskea kirjani enkä onnistunut edelleenkään. Kiitos kovin puheliaan mieheni sekä poikani joka olisi halunnut äidin leikkimään. Kumpikaan ei ymmärtänyt antaa arvoa viihtymiselleni pölyisten kirjojen parissa. Sekosin laskuissani sen seitsemän kertaa ja lopulta luovuin toivosta. Noin-arvioksi sain vähän vajaa kahdeksansataa opusta. Sitä paitsi osa kirjoista seikkailee aina pitkin kämppää joten tarkkaa määrää saan tuskin koskaan selville.

Suurin osa on kaunokirjallisuutta, mukaan mahtuu myös paljon taidekirjoja, elämäkertoja, historiaa, satukirjoja sun muuta. Löytyy joukosta käsityöopuksiakin, tottahan toki. Eikä pidä unohtaa kaiken maailman nippelitietokirjoja kuten "kuinka hoidan kissaani" (jota meillä ei ole) tai amerikkalaista laatuteosta "Kaikki mitä olet halunnut tietää seksistä mutta et ole koskaan uskaltanut kysyä" 60-luvun lopusta.

Viimeisin ostamasi kirja

Anna Gavaldan Kimpassa tarttui mukaan Akateemisesta. Mitään ei pitänyt sieltä ostaa, kunhan olin ystäväni seurassa kun hän etsi koulukirjoja. Näin siinä aina käy... Kirjan luin ja kovasti pidin. Voisin jopa suositella.

Viimeksi lukemasi kirja

Marie Darrieussecqin Sikatotta. Luin toista kertaa, sellainen välipalakirja. Melko hauska, omituinen tarina naisesta joka muuttuu siaksi. Aloitin saman kirjailijan teosta Kummitusjuttu joskus viime joulun jälkeen mutta siihen en oikein päässyt mukaan. Tuolla se lojuu sängyn vierellä edelleen odottamassa lukijaansa...

5 (tai 6) kirjaa, jotka luet aina uudelleen tai jotka ovat tehneet sinuun vaikutuksen

Olen pari päivää miettinyt mitä vastaisin tähän kohtaan. On täysi mahdottomuus listata ehdottomia suosikkeja mutta tässä joitain mieleen jääneitä useasti luettuja:

Jos lähdetään liikkeelle lapsuudesta, rakkaimmat kaksi kirjaa ovat Rudolf Koivun satukirja sekä H.C.Andersenin Lumikuningatar ja muita satuja. Niitä kuuntelin iltasatuina ja myöhemmin olen lukenut niitä itse hyvin, hyvin usein.

Tove Janssonin tuotanto on myös kovasti kulutettua. Taikatalvi on ehdoton ykkönen, kuvakirjoista Kuinkas sitten kävikään.

Isäni antoi minulle kerran rakkaimman kirjansa, John Fowlesin Jumalten Naamiot. Jo valmiiksi puhkikulutetun kirjan sivuja olen minäkin moneen otteeseen lukenut.

Italo Calvinon Paroni puussa ja muukin tuotanto sytyttää.

Alpo Ruuthin Kämpän luen aina mielelläni.

Täytyy vielä mainita Donna Tarttin Jumalat Juhlivat Öisin. Ei kulu vaikka kuinka monta kertaa lukisi.

Kenelle aiot jatkaa tätä ja miksi?

Kierrätän meemin Sannille koska tykkään käydä Sannin blogissa ja kovasti odotan uusia juttuja sinne vaikka kuulemma tauolla onkin. ;)

Sävy sävyyn

2005-05-18T18:06:00.000+03:00

Neulovan Ystäväni eli Susannan lähettämästä Record-langasta syntyi ihana puuvillaneule Ompulle. Samaa sarjaa on myös söpö kesäpipo jonka Susanna lähetti NY-lahjana. Pipon kanssa paketista löytyi levyllinen Fazerin sinistä sekä karkkirasia Ompulle. Niistä en ehtinyt edes kuvaa napata koska joutuivat heti hyötykäyttöön... ;D

Kaapinmaalausapuna parvekkeella uusissa tamineissa.
(Hyvä laittaa lapselle uudet vaatteet remppahommiin... No, onneksi Oivan "maalina" on vettä. :) )

Sormet solmussa

2005-05-18T18:03:00.000+03:00

Juu, ei pitäisi olla liian kunnianhimoinen. Aloitin Ompulle taas uutta paitaa, tällä kertaa Sandness Mandarine Petitistä ohuen ohutta keskikesän neuletta. Hah ja heh, paita valmistunee jouluksi tai ehkä vasta ensi kesäksi... Sormet verillä olen neulonut pari iltaa ja valmiina on kymmenisen senttiä. Tuntuu ettei paita edisty millään kun lanka on niin ohutta. :/ No, kyllä mä sen jo kerran purin kun oli tulossa liian iso joten periaatteessa olen saanut enemmän aikaan. Käytännössä olen kuitenkin jo nyt täysin tylsistynyt tähän neuleeseen. Täytyy olla onnellinen etten aloittanut tekemään mieheni kokoista neuletta... Vakaa aikomus on kyllä vielä jonain kauniina päivänä tehdä se maailman kaunein kirjoneule maailman ohuimmista langoista. Ja oikein ison ihmisen kokoisena! ;)

Helmiötököiden riivaamana

2005-05-14T22:49:00.000+03:00

Innostus helmisudenkorentoihin ei laannu. Nyt niitä lentelee lampun lisäksi jo keittiön ikkunassa ja Ompun onnittelukorttiinkin pyrähti yksi. No, tätä kestää aikansa. ;)

Päivänsankarille

2005-05-14T22:48:00.000+03:00

Kiirettä ja tohinaa riittää kotona. Ompulla oli viime tiistaina syntymäpäivä ja huomenna on kemut. Hullu minä aloin ommella myös itselleni mekkoa suurta juhlaa varten mutta kävi kuten yleensä kiireessä: Ei tuu mittään. :/ Mekko on kertaalleen ratkottu lähes alkutekijöihinsä ja ommeltu uudelleen mutta kun ei niin ei. No, pääasia on että päivänsankarilla on vähän arkivaatetta hienompaa yllä, minä voin hyvin häärätä jossain vanhoissa retkuissa.

Vihreät pellavahousut toimittavat juhlahousujen virkaa ja paidaksi Omppu saa puuvillaisen kauluspaidan. Paidan tein jo viime kesänä mutta silloin se oli aivan liian iso, nyt löysin sen siivotessa ja passeli paita onkin. Onneksi ei tarvinnut enää paidan tekoon ryhtyä. Olis nimittäin vähän muutakin hommaa kuten leipomista sun muuta... Mutta käsityöt ennen kaikkea. ;)

Pellavaa poitsulle

2005-05-14T22:47:00.000+03:00

Ompelemisen makuun kun pääsee niin johan alkaa syntyä vaatetta. Kävin pitkästä aikaa Eurokankaassa ja taas tarttui mukaan herkullisen värisiä pellavia. Vihreästä tuli housut Ompulle, samasta kankaasta teen itselleni hihattoman tunikan. Taskukankaaksi ja vyötärön koristeeksi (pitää sisällään reikäkuminauhaa ja napin josta voi säätää vyötärön kireyttä) leikkelin 70-lukulaista mekkoa joka on pitänyt muokata jo kauan aikaa sitten uusiksi. Vihdoin taidan tehdä siitäkin jotain kun sen silppuamisen kerran aloitin.

Kesävaatetta

2005-05-14T22:45:00.000+03:00

Jouduin myöntämään itselleni etten saa tungettua Omppua enää viime kesäisiin vaatteisiin... Uusin Ottobre-lehti kolahtikin sopivasti postiluukusta ja sieltä löytyi hauska T-paidan kaava. Trikoon jämäpaloja tuli taas hyödynnettyä kivasti. Okei, myönnän että ostin ihan vähän lisää mutta halvemmalla pääsin joka tapauksessa kuin jos olisin ostanut valmista vaatetta kaupasta. :) Näitä taidan tehtailla vielä pari lisää.

Kesäillan lamppu

2005-05-11T17:04:00.000+03:00

Sisustusinnostus kasvaa kohti kesää mentäessä. Tänä vuonna olen hurmaantunut vihreästä kaikissa sävyissään. Jännä juttu, olen aina ollut punaisen puolesta puhuja, niin vaatetuksessani kuin kodin sisustuksessakin. Joskus sitä yllättää itsensäkin. :D Vihreä on lumoava väri, sen rinnalla punainen tuntuu ahdistavan tunkkaiselta ja kuumalta.

Koska en löytänyt minua miellyttävää vihreää lamppua, päätin kaivaa veisvärit ja pensselit esille. Valkoinen paperivarjostin sai kesäisen värityksen ja innostuinpa tehtailemaan helmisudenkorentojakin lampun piristykseksi kun sattumalta löysin ohjeen Sinooperin sivuilta. Askartelun riemua vaihteen vuoksi, neulomiset saivat jäädä pariksi päiväksi kun väkersin noita helmijuttuja, maalailin kaikkea pientä ja sievää kuten Ompun pikkutuolin ja muutaman taulunkehyksen. Kokeilin yhteen kehykseen decoupage-tekniikkaa ja hienohan siitä tuli! Pää vilisee taas uusia ideoita. Aikaa, oi aikaa kun vain saisi...

2005-05-11T17:03:00.000+03:00

Käsveska

2005-05-09T14:42:00.000+03:00

Vihdoin ja viimein sain tehtyä oman sophie-laukun, oi tätä onnea. Vaikka olenkin henkeen ja vereen epäkäsilaukku-ihminen ja mieluummin raahaan koko maallista omaisuuttani suuressa yliolanlaukussa, on sophie päässyt jo käyttöön. Ihana laukku! Sisäinen neitini alkaa tulla esiin... ;) Äitinikin ihastui laukkuuni joten lupasin tehdä hänelle samanlaisen - ja itselleni yhden erivärisen lisää, ainakin. :)

lanka: Pirtin Kehräämön hahtuva
pyörö- ja sukkapuikot 5,5
ohje

Pian meillä asuu pieni kettu

2005-05-06T14:45:00.000+03:00

Mulla on ollut jo pitkään pakkomielteenä tehdä kettukäsinukke huovuttaen. Siksi sitä oranssia hahtuvaakin tilasin mutta eihän kettu voi olla sen langan värinen... Repolainen onkin jäänyt muhimaan ajatuksen tasolle mutta tänään päätin että haluan tehdä sen ketun nyt. Oikeastaan langat päättivät puolestani kun kävin ostamassa paitalankaa Menitasta. Huomasin alekorissa poistovärisiä Tango-keriä ja sieltä joukosta vilkkui kettulankaa, iloisenoranssia ja pörheää. Ostin vielä pikkukerän oranssia Fritidsgarnia, siitä neulon ja huovutan käsinuken vartalon ja jotenkin laitan sitä Tangoa turkiksi päälle. Ei hajuakaan vielä miten ja millaisen ketun teen. Helpointa olisi neuloa Tango mukaan mutta se ei varmasti kestä kuudenkympin huovutusta. Tai ehkä sittenkin...eiväthän ne oikeat metsäketutkaan niin siistejä ja sileitä ole. Mitä siitä jos Tango-kettu vähän kulahtaisikin. ;)

Hahtuvaa

2005-05-06T14:43:00.000+03:00

Kesä keikkuen tulevi mutta minäpä jatkan villalinjalla. Susanna organisoi vähän aikaa sitten pienen hahtuvakimppatilauksen joten nyt on hahtuvaa kaapit pullollaan. Eilen iskin kynteni näihin kiekkoihin, tuohon punaiseen. Sophie on puikoilla, vihdoin ja viimein. Alimpana kuvassa oleva hahtuvakiekko vähän harmittaa. Tilasin oranssia ja toivoin sen olevan suunnilleen sen väristä mitä toi Tango on mutta mitä vielä! Hailakkaa kuin mikä, ei oikein minkään väristä... Noh, kyllä sekin muotoutuu aikanaan joksikin.

Lisää pieniä paitoja

2005-05-05T18:30:00.000+03:00

Neulovan Ystäväni lähettämästä langasta tulee paita Ompulle. Lanka on mainiota, ihastus vallan. :D Siis Recordia, paksua puuvillalankaa. Aloitin paidan tiistaina ja nyt on etu- ja takakappaleet valmiina ja kauluskin neulottu. Ikävä kyllä lanka loppui, kerä tai kaksi täytyy käydä ostamassa. Voin sanoa jo nyt että ostan tuota Recordia enemmänkin, se on oikeasti ihanaa. Kiitos vielä tätäkin kautta NY:lleni kun tutustutit mut siihen. :)

Hääpuku

2005-05-05T17:52:00.000+03:00

Kunnon kuvaa en löytänyt hääpuvusta vaikka kuinka etsin mutta tässä pari otosta. Saa näistäkin jonkinlaisen kuvan millainen puku on. Hihaton kotelomekko on kiiltävää satiinia, vuoritettu vuorisilkillä. Takana keskellä on halkio jonka päälle ompelin samoja helmiä joita käytettiin myös kampauksessa.

Pitsitunikaa teinkin kaksi kappaletta... Ensin tuli vääränmallinen, liian pitkä, joten uusiksi vaan. Muuten olisin voinut vain lyhentää helmaa mutta koska siinä oli käytetty pitsin omaa, kaarevaa reunaa, se ei onnistunutkaan niin helposti. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Puku sai paljon kehuja ja äidilläni oli hyvä olla se päällään juhlan ajan. Ja vaikka kuinka vannoin tuon äitini hääpuvun kanssa itkiessäni etten enää ikuna tee juhlamekkoja, olen jo lupautunut ompelemaan mummilleni leningin. Ja vielä jakun samasta kankaasta.... ;)

2005-05-05T17:51:00.000+03:00

Pitkästä aikaa

2005-05-05T17:45:00.000+03:00

Viime ajat ovat olleet aikamoista hiljaiseloa. En ole saanut tehtyä mitään käsitöitä, Neulova Ystävänikin on ikävä kyllä jäänyt hiukan syrjään. Syy tekemättömyyteen on keskenmeno, mutta siitä ei sen enempää. Tämä blogi on tarkoitettu ihan muille asioille. Mukaville asioille. Joten.... jatketaan siitä mihin jäätiin. :)

Häälahja

2005-04-12T11:48:00.000+03:00

Hääpuku on valmis, juhlatkin jo juhlittu. Vannon etten enää ikinä ala juhlapuvun tekoon, itselleni ehkä mutta en ota enää vastuuta kalliista kankaista jotka joku muu on maksanut. Never say never, nyt kyllä tuntuu tältä. Itkin ja ompelin, purin ja ompelin uudestaan mutta valmiiksi sain. Äiti jopa piti mekostaan. :) Kuvissa kiiltävästä kankaasta tehty puku ei oikein ole edukseen. Koitan etsiä kuvan jossa puku näyttää edes vähän siltä miltä se oikeasti näyttää.

Tällaisen pienen pussukan tein lahjaksi äidille ja miehellensä. Vuorisatiinin jämäpaloja hyödynnetty (sisältä pussi on vihreä) ja kirjottu käsin. Pussista löytyi suklaasydämiä iloksi ja onneksi tulevaisuuteen.

Ylläripaketti

2005-04-05T22:11:00.000+03:00

Neulova Ystävä yllätti, iloisesti yllättikin! :D Postiluukusta putkahti aivan hurmaavat paitalangat Ompulle ja vauvalle. Kertakaikkinen päivänpelastus, kiitos paljon Susanna!

Pörheä makuupussi vaiheessa

2005-04-05T22:10:00.000+03:00

Kaikki osat makuupussiin ovat valmiina, enää kasaus ja resorien neulominen. Nopeasti tuo neuloontui. Tai noh, niska on kyllä neulottu niin jumiin ettei pää käänny. Että kyllä jälkeä synty kun muuta ei tee paitsi kilkuttelee puikkoja. ;)

Näitä vaan putkahtelee jostain...

2005-04-05T22:09:00.000+03:00

Siis keskeneräisiä, unohduksiin jääneitä neuleita. Ompulle tämänkin piti tulla, silloin kauan sitten. Lankaa en muista, luultavasti Novita Kotiväkeä. Paita on suunnilleen kokoa 70cm, ei mahdu hyvällä tahdollakaan 90-senttisen Ompunmötkäleen päälle. Tulevaisuudessa varmasti käyttöä löytyy, sukupuolineutraali tuo ainakin on että kummallekin käy. Kunhan saisi tuon yhden sivusauman kursittua kasaan...

Kerta kiellon päälle eli pupuja pääsiäisen jälkeenkin

2005-04-05T22:08:00.000+03:00

Tämä pupupariskunta pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa ja muutti Tampereelle.

Kiitos kuvaajalle :), itse unohdin napsaista kuvan.

2005-04-05T22:07:00.000+03:00

Tämäkin jänö matkasi muille maille vierahille.

Ettei vaan hommat loppuisi

2005-04-05T22:06:00.000+03:00

Aivan ihana heräteostos Vihreästä vyyhdestä, viisi kerää OnLine linie 97 Icelandia, sopiva määrä vaikka Ompun puseroksi. Poikaparka hukkuu pian neuleisiin... Keltaiset keräset ovat OnLine linie 155 Supercoolia, merinovillaa vauvalle. :)

2005-04-05T22:05:00.000+03:00

Uusia lankoja tässäkin. Keltaisesta Sandnes Smartista tulee Ompulle pusero 2/2005 Modan ohjeella nro.44, Mandarin Petit muuntuu myös Ompun paidaksi, raidakkaaksi kesäneuleeksi. Sirdar Snuggly DK jo tulikin käytetty siihen vauvan nuttuun ja myssyyn.

Työn alla pehmoista

2005-03-31T22:26:00.000+03:00

Mökkireissun aikana aloittelin tällaista unelmanpehmeää makuupussia Vauvalle. Siinä on varmasti lämmin köllötellä kun talvivauvaksi syntyy. Ohjeen löysin vanhasta Suuresta Käsityölehdestä, lankana Palmaa ja Woolia joita ihan sattumalta löytyikin kotoa. :) Eli ne sinikirjavat Palmat, jotka aioin Ompun paidaksi, menevät nyt tähän pussiin. Uskon kyllä että niistä paitakin vielä poitsulle tulee, sen verran monta kerää hamstrasin kun kerran halvalla sai...

Tällainen on tulossa

2005-03-31T22:22:00.000+03:00

Mökillä tein takakappaleen pussiin, nyt olen saanut neulottua sen lisäksi etukappaletta parikymmenttä senttiä.