eli elämää käsityökaaoksessa

sunnuntaina, helmikuuta 13, 2005

Pikkuhousunsuojista menneisyyden jäljille

Tänä viikonloppuna olen ottanut tehtäväkseni saada keskeneräisiä töitä valmiiksi ja korjata korjaamisen tarpeessa olevia vaatteita. Löysin kankaisia pikkuhousunsuojia, muuten valmiita mutta nepparit puuttuivat. Niiden kimppuun siis ja nyt omaan "kestovaippa"repertuaariini kuuluu seitsemän pikkuhousunsuojaa ja viisi sidettä. Ja kuukuppi myös, sellaista en tosin ole vielä osannut itse valmistaa...

Kestovaipat ja -siteet ovat siis osa elämäämme. Kun poikani oli vielä mahassani, sukkapuikot suhisivat neuloessani hahtuvalangasta pikkuriikkisiä vaippahousuja ja sisävaippoja ompelin Ottobren ilmaisilla
nettikaavoilla. Alkuhuuman jälkeen kangasvaipat jäivät lojumaan kaappiin, muotoonommellut sisävaipat olivat aivan liian isoja ja harsojen taittelu tuntui täysin ylivoimaiselta. Pojan puolivuotispäivän paikkeilla intouduin yrittämään uudestaan. Otin mittoja, muokkasin kaavoja paremmiksi, ompelin ja erehdyin, lopulta löysin meillä toimivat mallit ja systeemit. Vaippailu alkoi ottaa tulta alleen. Viimeistään silloin, kun päädyin nettikangaskauppa Ekopirpanan sivuille tilaamaan vinon pinon hamppukankaita, microfleeceä ja PUL:ia, hurahdin täysin. Vaippaa vaipan perään tuli tehtyä ja hyvään käyttöön tulivatkin.

Vaippojen materiaalien, mittojen ja ideoitten perässä suoritin ahkeraa salapoliisityötä valmiskestovaippoja myyvien nettipuotien sivuilla. Jossain vaiheessa vaippojen rinnalle alkoi tulla myyntiin tavaraa myös vähän isommille ihmisille. Kestositeitä sun muuta. Miksi ei, ajattelin. Jos poikani kestoilee, miksi en minäkin. Vaippojen jämäpaloista (joita en tietenkään ollut voinut heittää pois...) leikkelin paloja siteisiin, mitat ja mallit otin siivellisistä kertakäyttösiteistä. Vähän pidensin siivekkeitä jotta ne ylettivät päällekkäin. Saumurilla ympäri ja nepparit kiinni, siinä se. (Parin epäonnistuneen vasaralla kiinnipaukutetun painonappikokeilun jälkeen päädyin ompelemaan ihan perinteiset nepparit siteisiini.) Toimii. Hyvin. Suosittelen!

Menneisyyden jäljillä tässä ollaan sen vuoksi, että taisipa olla viimeiset vaippa/side-jutut joita pitkään aikaan ompelen. Pojan vaippaura alkaa olla ohi, enkä minäkään tarvitse mielettömiä määriä siteitä... Hiukkasen kaihomielin olen: Näitten suunnittelu ja ompeleminen on ollut oikeasti hauskaa!

Tähän loppuun täytyy vielä linkittää käsityöarkistoni. Olen koonnut omalle tietokoneelleni valmistuneita tuotoksiani kuvina talteen, laitetaan ne nyt kaiken kansan nähtäville kun olen aiheesta ryhtynyt blogiakin pitämään. Sieltä löytyy myös noitten hehkuttamieni vaippojen kuvia. Tervetuloa kurkkimaan ! Linkki arkistoon löytyy myös profiilistani.