Miksi huivit jäävät aina kesken?
Huivit ovat ihania. Itse asiassa mulla on lähestulkoon aina sellainen kieputettuna kaulaan. Niitä on vaan niin kuolettavan tylsää tehdä. Fifi-huivi, jonka aloitin silloin joskus lähes vuosi sitten, ei ole vieläkään valmis. Hapsutuksesta puuttuu puolet, muuten voisin ottaa senkin käyttöön. Jo Fifiä ennen aloitettu reikäneulekaulaliina on sekin kesken, siihen varatut langatkin olen jo ottanut muuhun käyttöön (Ompun villatakkiin joka on sekin kesken...). Uskoisin että kätköistäni löytyisi monta muutakin huivin tekelettä jos vain alkaisin penkoa. Säästän itseäni, en ala penkoa.
Kaikista keskeneräisistä huiveistani huolimatta aloitin taas uuden. Ja jätin sen kesken. Clapotis on muhinut mielessä pitkään, en vain ole keksinyt hyvää lankaa siihen. Nyt ostin violettisävyistä Nallea ja aloitin sillä. Ei sekään ole juuri se oikea lanka. Äh. Lila Clapotis taitaa mennä pukin konttiin - jos siis saan sen valmiiksi. Alkuhuumassa neuloin parissa päivässä huivin puoleen väliin ja siihen se jäikin...
2 Comments:
Mulla itsepintaiset tylsimykset eli ns marinointivaaraan joutuneet tekeleet edistyvät usein huomaamatta, kun ne asentaa näkösälle, nappiksen lähettyville tai olohuoneen pöydän läheisyyteen. Jos ei kerralla niin rivi silloin tällöin ;)
Sinnittele vaan huivi valmiiksi pukinkonttiin, niin saa hyvää mieltä itselle ja muille :) Sitten hapsut vaan kerralla loppuun... nämä on kyllä samassa sarjassa kaikkien langanpäättelyiden ja sauman ompeluiden kanssa... aina ei huvita ei...
Mukavaa viikonloppua... mie vaihdan maisemaa ennen kuin mies tulee ja pitää lähteä ulkomaanmatkalla ;) ruottiin ...???
12/09/2005 1:39 ip.
Lape: Juu, täytyy ripotella marinoitumassa olevia tekeleitä esille. Ehkä ne tulee tehtyä sitten... Clapotiksen aion tehdä sinnillä loppuun, onpahan sitten ainakin yksi joululahja valmiina.
Mukavaa viikonloppua sullekin! :)
12/09/2005 9:34 ip.
Lähetä kommentti
<< Home