Karhunpalvelus pojalleni

Aina välillä iskee omituinen halu ostaa erikoislankoja. Olen todella huono niitä käyttämään, vanhat kunnon villalangat ovat parasta mitä tiedän. Silti aika ajoin mukaani tarttuu lankakaupasta ties minkämoisia keriä. Pari kerää Funnya on odottanut aikaansa viime kevättalvesta lähtien. Niistä piti tulla pipo Ompulle. Kun nyt syksyllä kaivelin lankavarastoani, otin nuo pörrökerät esiin josko sen myssyn vihdoin neuloisin. Lanka ei toiminut. Woolin kanssa yhteen neulottaessa jäljestä tuli mielettömän paksua ja kökköä, pelkästä Funnysta tuli turhan kylmänoloista. Langat jäivät pyörimään jalkoihin ja lopulta Omppu omi toisen niistä leikkeihinsä. Se oli kuulemma siili.

Ajattelin kivana äitinä yllättää poikani, ja erään yön pimeinä tunteina väkersin Funnysta siiliä. Ihan oikeaa siiliä jolla olisi kädet, jalat ja naama kuten siileillä tulee olla. Tai näin luulin. Olisittepa nähneet Ompun ilmeen kun poika tajusi aamulla minun tuhoneen kallisarvoisen lankakeräsiilin... Itkua vääntäen Omppu käski minun ottaa siililtä pois silmät ja nenän ja navankin pois. :(

Onneksi Funnya oli jäänyt vielä nökerö. Se kelpasi edelleen. Nyt poika vartioi pörrölankapalloaan kuin suurinta aarrettaan eikä päästä minua lähellekään sitä. Minä mokoma vielä tulisin ja neuloisin siitä jotain! :DD


lanka: 7 Veljestä ja Sandnes Funny
puikot: 3½
ohje: Suuri Käsityölehti 12/05 (hiiren ohjetta soveltaen)