Keskeneräisyyksiä

Keskeneräisistä käsitöistäni löytyi myös neuleita. Kaksi niistä tuottaa päänvaivaa suuresti. Toinen on pikkuriikkinen vauvan pitsineule, toinen kaarrokeneule jonka piti tulla äidilleni joululahjaksi. Syy päänvaivaukseen on lankojen loppuminen, mistään ei löydy vastaavia. Pitsineuletta olen tehnyt ikivanhasta, ohuen ohuesta villalangasta jonka löysin mummini varaston kätköistä. Merkistä ei ole tietoakaan. Olen koittanut etsiä mahdollisimman samantyyppistä lankakauppoja kierrellessäni mutta vielä ei ole onnistanut. Kaarrokeneuleesta en edes ajatellut koituvan ongelmaa. Sehän on tehty 7 veljeksestä, varmasti Suomen suosituimmasta langasta. Mutta mutta, värivalinta on väärä, noin niin kuin ajatellen sitä että neuleeni tuppaavat lojumaan pitkiäkin aikoja edistymättä. Jos olisin viime syksynä tajunnut ostaa hippasen enemmän lankaa, ei ongelmaa olisi. (Muutenkin, millonkohan opin hankkimaan koko neuleen langat kerrallaan ettei tule sävyn heittoa lankaerien välillä, näkyy valmiissa neuleessa, todettu on...) Nyt on, koska tuo kitin värinen lanka on poistettu myynnistä. Loppu. Finito eikä uutta tule tilalle. Paitaa on tehty kainaloihin asti ja toinen hihakin on valmiina mutta... Noh, ei se sinänsä harmita, värivalinta tuntui väärältä alusta alkaen ja koko villapaidan edistyminen on ollut yhtä takkuamista. Taidan purkaa sen ja neuloa pojalle niistä langoista jotain, äiti saakoon paremmin hänelle sopivan paidan. Ja tällä kertaa ostan tarpeeksi lankaa heti kättelyssä...