neulavaara hiljenee
Siirrän itseni uusiin maisemiin. Kiitos seurasta ja mukavasta puolitoistavuotisesta Neulavaarassa, toivottavasti pistäydytte uudessakin blogissani. =)
eli elämää käsityökaaoksessa
Siirrän itseni uusiin maisemiin. Kiitos seurasta ja mukavasta puolitoistavuotisesta Neulavaarassa, toivottavasti pistäydytte uudessakin blogissani. =)
Kaikki purkaminen on tylsää, kurjaa ja ikävää. Jo sen vuoksi ettei millään viitsisi heittää hukkaan jo tehtyä työtä, mutta myös siksi että useimmiten purkaminen on vieläkin työläämpää kuin itse kasaan saaminen. Toisaalta siitä saa langat uusiokäyttöön. Kerran se vaan kirpasee.
Olen aivan rakastunut tähän tilkkutäkkiin. Näihin väreihin, muotoihin ja tikkauksiin. Pieniin solmuihin. Tulee niin hyvä mieli kun tätä tekee vaikka sormet ovatkin aivan hellinä käsin tikkaamisesta ja niska jumissa. Kohta se on valmis, liian nopeasti - mistä sitten piristysruiskeet päivään? Puikoilla oleva Ompun villapaita on merirosvoteeman mukaisesti musta. Kokomustaa sileää neuletta ohuesta langasta, ei oikein nappaa tämän värikirjon jälkeen... Mutta ilomielen täkkiä on vielä hitunen tekemättä, ehtiihän tässä vielä kehittää jotain värikästä mustan neuleen rinnalle tehtäväksi.
Käy se näinkin se lasten hoito. Vaihtoehtoisesti voisi sanoa että käy se näinkin se käsitöitten tekeminen. Node köllöttelee erittäin tyytyväisenä tilkkutyömaalla - mulla on mainio vauva, antaa äidin tehdä omiakin hommia. ;) No, oma etu on kyseessä, tekeillä on köllöttelyalusta herralle itselleen.
Poikani yllätti minut. Yksi maailman jätkämäisimmistä lapsista, oikea isäntä, alkoi prinsessavaiheen. Nyt lempivärinä on vaaleanpunainen ja hoivataan nukkea joka on tähän asti saanut lojua lelukopan pohjalla. Minulta tilattiin nukelle vaippoja, samanlaisia kuin pikkuveljelläkin. Ja minähän ompelin. Olin ehtinyt jo harmitella, kun Omppu ei leiki nukeilla - minä kun en pääse ompelemaan pieniä vaatteita... Mutta nyt, ah ihanaa! Kiitos, poikaseni.
Pikapikaa ommellut housut, kokoon kursittu collegekankaitten jämäpaloista. Ohje on jostain vanhasta Ottobresta, vyötärön tosin vaihdoin kuminauhakujasta leveään resoriin. Mun mielestä se on paljon toimivampi vauvojen pöksyissä.
Uunituoreiden tekeleitten puutteessa esitellään jotain vanhempaa. Olisikohan mennyt jo vuosi siitä kun tein tämän tunikan ja jostain syystä en ole sitä Neulavaaraan kuvannut. Materiaalina on pellavakangas, pääntiehalkioon on ommeltu pieniä helmiä.