Sain tilauksen tehdä Ompun serkkutytön nukelle haalarin. Kiva tuli, jopa Omppu itse ihastui tekeleeseen niin että lupasin neuloa pojan pupulle samanlaisen. Nukkeihinhan ei tuo meidän tosimies koske...

Kerällisestä lankaa riitti hyvin haalariin ja pipoon, saisi siitä varmaan pienet tossutkin vielä tehtyä mutta laiskuus iski. Ja koska en voi tehdä mitään täysin ohjeiden mukaan, oli tätäkin haalaria muokattava sen verran että neuloin sydämen helmillä rinnukseen ja myssyyn kans.

Haalari oli viimeisiä joululahjoja joita nyhersin aattoaamuna. Muutama huovutettu patalappu ja neulahuovutuskoristellut saapassukat viimeistelin myös aattoaamun kiireessä, mutta niistä unohdin ottaa kuvat. Pääasia että sain ne paketteihin ajoissa. Nyt olen taas tehnyt sen jokavuotisen lupauksen aloittaa ensi joulun valmistelut jo helmikuussa. Katotaan nyt... ;D


lanka: 7 veljestä raita
puikot: 3½
ohje: Pirkka-lehti, myssy omalla mallilla

Nämä tumput valmistuivat eilen. Ovat ne tuossa lojuneet jo pidemmän aikaa neulottuina ja huovutettuina, mutta eilen sain tehtyä koristelun. Neulahuovutus on siitä kivaa että siinä saa mielikuvitus lentää. Ei tarvitse sen kummempia suunnitelmia tai ohjeita, kunhan ottaa villaa ja neulan ja alkaa tökkiä. Näihinkään ei pitänyt tulla kukkia mutta kukkia niihin lopulta tuli. :)




Eilen sain valmiiksi myös yhdet lahjasukat, niihinkin täytyisi vielä toiseen tehdä kuva varteen. Muuten lahjat alkavat ollakin jo koossa. Viime hetken heränneenä aloin väkertää villahaalaria BabyBorn-nukelle, mutta se on sitten ihan vihoviimeinen juttu ennen joulua. Ainakin neulerintamalla...

Ihanaa päästä nyt joulurutistuksen jälkeen omien projektien kimppuun. Yhdet polvisukat aion itselleni neuloa ja Menitankin kolusin viime lauantaina omat neuleideat mielessä. Saaliiksi sain Vauvalle paitalangat sekä Fritidsgarnia olkalaukkua varten. Ja ihanat, ihanan ohuet puupuikot. Ompullekin pitäisi tehdä joku neule, poika kasvaa silmissä ja jättää jälkeensä liian pieniä vaatteita.

kyllä tää tästä

Lahjoja valmistuu, ehkä saan jopa kaikki valmiiksi aattoon mennessä... Tämä pipo on lahjan saajan toive. Tai siis huhupuheitten mukaan hän kaipailee mustaa peruspipoa jonka reunan voi kääntää. Toivottavasti olen saanut oikeata tietoa. Tämmösen voisin tehdä omalle miehellekin, ja itselleni kans (paitsi että näytän ihan mieheltä se päässä). Vaikka monessa eri värissä. Pipoja ei koskaan ole liikaa. :)


lanka: 7 veljestä
puikot: 3½
ohje: Suuri Käsityölehti 8/2005

tilkkujen hyötykäyttöä

Jostain syystä innostuin tänä vuonna tekemään patalappuja joulupaketteihin. Alunperin piti tehdä konehuovutettuja hahtuvasta, mutta kun olin neulonut niitä kaksi, alkoi touhu tympiä. Siirryin siis ompelukoneelle. Taas sain upotettua muutaman tilkun näihin ja tilkkuja mulla piisaa. En ilmeisesti kykene luopumaan pienimmästäkään kankaanpalasta tai langanpätkästä... Aina niille jotain käyttöä löytyy. ;)

Oli ihan hauskaa tehdä täysin suunnittelematonta tilkkuilua. Ommella vaan paloja yhteen ja leikellä lopputuloksesta neliöitä. Ja huomattavasti nopeammin sain tehtyä nämä neljä kuin jos olisin alkanut jokaisen erikseen neuloa ja vielä huovuttaa. Tällä hetkellä se aika alkaa olla jo kortilla. Vielä on puikoilla pipo ja yhdet sukat, sitten helpottaa.



takapuolet

Se valmistui sittenkin!

Clapotis meinaan. Että tättärää ja hurrahuutoja kehiin. En oikeasti uskonut että saisin sen jouluun mennessä valmiiksi. Eikä se ihan valmis olekaan, toisesta päästä puutuu sydän, mutta se on niin pikkuhomma tehdä etten jaksa siitä stressata.

Toissapäivänä neuloin huivia suunnilleen työpäivän verran plus ylityöt päälle. Niska ja hartiat jumissa, kädet haavoilla ja karheina villalangasta. Ihme ettei jännetupen tulehdus ole vielä iskenyt... Tosin vielä on lahjaneulontaa jäljellä, sitten vasta annan luvan semmoisille jos on tullakseen. ;) Lempipuikkonikin, 3½ bambupyöröpuikot, sain tuhottua. Meni se hemmetin muoviosa puoliksi katki siitä kohtaa missä se yhdistyy puupuikkoon. Nyt lanka takertuu siihen ja neuloessa se hiertää kämmentä. Höh.

Ihanahan clapotiksesta tuli. Haluan ehdottomasti itselleni samanmoisen, kunhan löydän sen täydellisen langan. Nalle-lanka oli hieman turhan ohutta tähän tarkoitukseen, sai neuloa ja neuloa ja neuloa jotta huivista olisi tullut tarpeeksi iso. Huivin päihin laitoin vielä killumaan neulotut, vanulla täytetyt sydämet. Uskoisin että lahjan saaja niistä pitää.


lanka: Novita NalleColori
puikot: 3½
ohje: Knitty

Tämmöset siellä huivin päissä killuu.

työmiehen kauluri

Kiitos Ziinalle vielä kerran kauluri-ohjeesta. En tajua mitä sekoilin, kun alunperin ajattelin että SK:n ohje olisi liian paksulle langalle. Sehän oli täsmälleen passeli ohje Woolille ja minun käsialalleni. Välillä ei aivot toimi... Hiukan muutin ohjetta: Neuloin etu- ja takakappaleiden joustimen tilalle helmineuletta.

Joka tapauksessa kaulurista tuli täydellinen. Se on pehmeä ja lämmin ja vaikka Omppu kiven kovaan väittää että sekin kutittaa, minä tiedän ettei se pidä paikkaansa. Äitihän tietää kaiken. ;) Poikaseni mielestä kaikki neulottu, myös puuvillaneuleet, kutittavat niin maan pirusti. Ja vain sen hetken kun ne puetaan päälle. Karheiden villavaatteiden kutittavuuteen uskon, tähän en, koska se kutina unohtuu parissa sekunnissa.

Kysyin Ompulta, mitä kuvia pitäisi kauluriin tulla. Olisi pitänyt olla traktori, tähtiä ja jyrsin. Jyrsimen ulkonäöstä mulla ei ole harmainta aavistustakaan joten lupasin tehdä traktorin ja tähdet. Tähdet unohdin kun yökyöpelinä ompelin kuvaa muiden jo tuhistessa unten mailla. No, ne voi tehdä jälkeen päin, vaikka näyttää tuo pelkkä traktorikin kelpaavan.

lanka Novita Wool
puikot 3½
ohje Suuri Käsityölehti 8/2004

toivetumput

Omppu halusi myös huopatumput, toiveena tähtikuvioiset. Tottahan poika sellaiset sai. Olisin tehnyt vaikkei olisi halunnutkaan... ;) Lapaset koekäytettiin eilen ja hyvin pysyivät kädet kuivina ja lämpiminä. Paljon paremmin nämä toimii kuin mitkään superkalliit toppahanskat. Täytyy vielä kehittää mallia niin, että neuloo varren huopumattomasta langasta resorina. Pysyisi paremmin kädessä.


lanka: Pirtin hahtuva
puikot: 4
ohje: oma

Jotain jonne tunkea iso maha

Kasvava mahani pakottaa käyttämään isompia ja venyvämpiä vaatteita. Normaalivaatteet ovat jääneet pieniksi, sille ei voi mitään. Ompelukoneelle on siis hommia.

Kaivelin kangasvarastoani. Siihen voi luottaa aina, hamekangas löytyi. Musta villakangas ja jopa vuorikangas siihen. Vyötäröllä on kaistale paksua trikoota. Ah, mikä venymävara! Kaavat tein monen vanhan kaavan ja jo olemassa olevan vaatteen yhdistelmänä. Ihan hyvä tuli. Talvihame, jouluhame.

Piristykseksi täysmustaan tein vyön parista virkatusta, konehuovutetusta sydämestä. Letitin vain mustaa villalankaa ja sydämet solmin killumaan narun päihin. Tämäkään ei riittänyt. Koska olen hurahtanut neulahuovutukseen, oli aivan pakko kiekuroida siten myös uuden hameeni helma...

Innostukset ovat hassuja. Silloin tekee koko ajan vain sitä yhtä juttua. Tänä vuonna olen ollut ainakin helmisudenkorento- sekä lautasliinatekniikkakoristeluinnostuksen (mikä sana...) kourissa. Tällä hetkellä in ja pop on kone- ja neulahuovutus. Mitäköhän seuraavaksi?


Ota nyt sitten mustasta vaatteesta hyvä kuva. Pöh. Kaipa tästä jotain näkee.

Miksi huivit jäävät aina kesken?

Huivit ovat ihania. Itse asiassa mulla on lähestulkoon aina sellainen kieputettuna kaulaan. Niitä on vaan niin kuolettavan tylsää tehdä. Fifi-huivi, jonka aloitin silloin joskus lähes vuosi sitten, ei ole vieläkään valmis. Hapsutuksesta puuttuu puolet, muuten voisin ottaa senkin käyttöön. Jo Fifiä ennen aloitettu reikäneulekaulaliina on sekin kesken, siihen varatut langatkin olen jo ottanut muuhun käyttöön (Ompun villatakkiin joka on sekin kesken...). Uskoisin että kätköistäni löytyisi monta muutakin huivin tekelettä jos vain alkaisin penkoa. Säästän itseäni, en ala penkoa.

Kaikista keskeneräisistä huiveistani huolimatta aloitin taas uuden. Ja jätin sen kesken. Clapotis on muhinut mielessä pitkään, en vain ole keksinyt hyvää lankaa siihen. Nyt ostin violettisävyistä Nallea ja aloitin sillä. Ei sekään ole juuri se oikea lanka. Äh. Lila Clapotis taitaa mennä pukin konttiin - jos siis saan sen valmiiksi. Alkuhuumassa neuloin parissa päivässä huivin puoleen väliin ja siihen se jäikin...

Tumpuissakin sykkii sydämet

Joululahjoja alkaa valmistua pajassani. Huovutettuja tumppuja taidan tehdä useammat, näihin ainakin ihastuin niin paljon etten raaskisi antaa niitä pois... Kuvat tökin huovutusneulalla villalankojen ja huovutusvillan ylijäämistä.


lanka: Pirtin kehräämön hahtuva
puikot: 4
ohje: Ulla

Pieniä, lämpimiä sydämiä

Joulun alla kaipaa jotain pientä vietävää ystäville ja tutuille, ihan muuten vaan kun pistäytyy kylään. Aina ei jaksa raahata mukana sitä iänikuista hyasinttiakaan. Virkkasin villalankojen jämistä sydämiä ja huovutin ne koneessa. Tykästyin tosi paljon ideaan, etenkin kun neulahuovuttamalla sydämet saa koristeltua kaikki erilaisiksi.

Nämä sydämet ovat Fritidsgarnia, seuraava satsikin on jo tullut pesukoneesta. Ne virkkasin Pirtin Kehräämön hahtuvasta, joka huovuttui paljon paremmin. Silti jälki ei ollut ihan toivotunlaista, neulottu pinta huovuttuu virkattua paljon tasaisemmin. Mutta eipä tuo haittaa, hyviä sydämiä nuokin. Kuva on kökönpuoleinen, kamalan nyppyisen näköinen, mutta eioköhän siitäkin jotain kuvaa saa.


lanka: Sandnes Fritidsgarn
virkkuukoukku: 5
ohje: Novita