eli elämää käsityökaaoksessa

tiistaina, maaliskuuta 08, 2005

Duffelipäivitys ja uusi mekko

Duffeli edistyy vaikka muutakin olen näperrellyt. Taka-etukappale on kainaloihin asti valmis, toinen etukappalekin pian neulottu. Mietityttää vähän takin lopulliset mitat, käsiala ei edelleenkään vastaa mallitilkkua. Viimeksi oli liian löysää, nyt liian kireää... :/ Valmiin takin mitoiksi tulee nyt suurin piirtein sen 90-senttisen mitat mutta kyllähän sekin Ompulle menee. Toivottavasti myös ensi syksynä. Onneksi huovutettu takki on aika armollinen, sitä voi sitten vähän venytellä kun on huovuttanut. Ainahan nämä huovutukset ovat jänniä muutenkin, ikinä ei tiedä mikä todellisuudessa on se kutistuminen. Kyllä tuosta duffelistakin hyvä tulee.

Pahasti näyttää siltä ettei lanka riitä. Inhottavaa kun valmiin ohjeen langanmenekki ei täsmää. Eikä tämä ole vain minun ongelmani vaan muutkin duffelintekijät ovat samaan törmänneet. Soitinkin eilen Menitaan ja pyysin että jemmaavat minulle pari kerää lisälankaa samasta erästä. Lupasivat tehdä näin, haen langat kunhan jaksan keskustaan lähteä. Duffelin napitkin hankin, Hakaniemen hallin
Punaisesta Langasta löytyi sopivan pienet. Pakko oli ostaa varastoon myös ihan pikkiriikkisiä duffelinnappeja kun kerrankin niihin törmäsi. Johonkin nekin vielä päätyvät. :) Nappien väriä vielä mietin, olisiko pitänyt ottaa vaaleat eikä tummat. Katson sitten kun takki on valmis, jos tummat sopivat niin hyvä niin.





Viikonloppuna ompelin yhden mekon ystäväni tyttärelle. Fleeceä sekin, mitäs muuta. ;) Yksinkertainen malli, nopea oli tehdä. Kyllä saumuri on ihana olla olemassa kun saa joustavat pääntiet sun muut tehtyä siististi, sekin nopeuttaa vaatteiden valmistumista huimasti. Ja on tässä kyllä ommeltukin, saumurikin käy niin kuumana että savu vaan nousee. Ihan oikeasti, kamala käry. Olen omasta mielestäni puhdistanut ja öljynnyt saumuria ihan hyvin mutta ilmeisesti sen moottoriin on mennyt niin paljon nukkaa ja pölyä että sitä se siellä käryttää... Tylsä homma kun tässä nyt olisi ommeltavia jotka oikeasti pitäisi saada tehtyä. Pakko se kai on huoltoon viedä, muuten menee vielä oikosulkuun ja tulee täysin entinen saumuri.


4 Comments:

Blogger Kristel said...

Onpa tosi viehko mekko! :) Välillä harmittaa kun ei osaa ommella... Taisiis, osaan kyllä, mutta jokainen kohtaaminen ompelukoneen kanssa päätyy vääjäämättä siihen että itken, huudan ja paiskon tavaroita. ;) Kokemus on siis opettanut välttämään tätä. :D

3/09/2005 8:38 ap.

 
Blogger Lape said...

Ihana mekko!

Saumuri kantsii viedä huoltoon, puhistavat öljyävät, ja vaihtavat osia tarpeen mukaan... kuulostaisi jopa siltä että joku osa laahaa kiinni... Niin ei sitten tarvitse ihan uutta ostaa seuraavaa projektia varten...

no en ole oman saumurini sisään katsonut että voin sanoa etten tiedä sisällä olevista osista... vallan kiva vehje, minä vaan inhoan joustavien materiaalien ompelua, joten tuota omaani on käytetty lähinnä saumanvarojen huolitteluun...

Kyllä tässäkin taloudessa on raivottu koneille, viimeksi kun yritin epätoivoisesti lyhentää farkkuja tikkauslangalla... no kun vaihto langan niin homma oli ihan helppo???? Yleesä ompelen silloin kuin muita ei ole mailla halmeilla, koska miehelläni on "kiva" tapa lisätä puita pesään jos ongelmia on?????

Minunkin pitäisi ottaa kone esiin ja ommella muutama odottava yksilö pois? pitäisiköhän heti...?

3/09/2005 8:59 ap.

 
Blogger Hanna said...

Sähän olet jo kivasti edistynyt duffelisi kanssa, mulla kaikki viel lankana, eli yhtään silmukkaa en ole vielä neulonut.

3/10/2005 4:33 ip.

 
Blogger Elli said...

Kristel: Kiitos! Itselläni nuo itkupotkuraivarit liittyvät yleensä tietokoneisiin.... ;)

Lape: Kiitos sinullekin! Juu, saumuri on lähdössä huoltoon ensi viikolla. En uskalla enää käyttää sitä. Miehelläni oikein sormet syyhyävät päästä availemaan saumuria mutta enpä taida antaa lupaa. ;) Ompelukoneen se kyllä kerran sai kuin ihmeen kaupalla korjattua.

Kyllä se ompelukone saa minunkin hermot kiristymään, sillon kun sotkee langat ja muutenkin harmittaa. Minäkin ompelen mieluiten ihan yksin, suurin syy kyllä löytyy pojastani joka haluaa aina leikkiä nuppineuloilla ja viritellä konetta jos se esillä on...

Saitko ommeltua odottavia yksilöitä? Ei se vaadi kuin sen koneen esille oton, se se taitaa suurin työ olla. :)

Hanna: Yllättävän nopeasti duffeli valmistuu kun saa silmukat luoduiksi. Ihan hyvin ehdit vielä ottaa minut ja muut kiinni. :)

3/11/2005 3:12 ip.

 

Lähetä kommentti

<< Home