pieni tuli maailmaan

16.3.2006 liittyi pikkuveli perheeseen. Käsityörintamalla on hiljaista, kaiken ajan vie Isomuru ja Pikkumuru. Paljon on kesken, katsotaan mitä saan aikaiseksi ja milloin. Sairaalassa sai alkunsa uusi clapotis, sitä väännän puoli kerrosta kerrallaan kaiken muun sähellyksen välissä... Kädet on täynnä töitä ilman lankaa ja puikkojakin. =)

kevään ensimmäinen leskenlehti

Vauvan ensimmäiseksi myssyksi neuloin ihanasta, seitinohuesta silkkivillasta pipon. Maalisvauvana sai kevään kunniaksi kirjotun leskenlehden hattuunsa. Lankaa jäi vielä sen verran, että saan varmasti pienet tumput ja sukat samaa sarjaa. Mä olen kyllä sitä mieltä että tuo myssy ei kenenkään päähän mahdu, mutta siltä ne vauvan muutkin vaatteet näyttävät. Kuitenkin vauva on niin pieni että alkuun miltei hukkuu tamineihinsa... Oijoi, ei enää kauaa. <3


lanka: Wetterhoffin Silvia kaksinkertaisena
puikot: 2½
ohje: Pirkan ohjetta muokaten

Nykyään ihan oma aika Helsingissä on harvinaista herkkua. Siitä sain nauttia torstaina (jos ei oteta mukaan ei-niin-nautittavaa Naistenklinikkakäyntiä), ja toki piipahdin Menitassakin. On se kumma kauppa: Vaikka olen siellä aika monta kertaa elämäni aikana käynyt, sama lankahamstraushimo iskee joka kerta kun nokkansa sinne pistää. Nyt sain pidettyä itseni aisoissa ja ostin vain sen minkä olin aikonutkin, eli pari kerää mitä herkullisemman väristä hahtuvaa sekä pikkuvyyhdin silkkivillaa. Ah, mitä lankoja ovatkaan! Perääni jäivät huutelemaan Eskimot, Tovet ja muut villalangat sekä erinäiset mohairlangat... Nyt on kuitenkin oman lankalaihiksen paikka ennen kuin ostan pätkääkään lankaa.



Porkkanan sävyt hahtuvakiekoissa, sama teema jatkuu Vauvan porkkanahaalareissa. Tuo keltainen kangas on kummitellut kaapissa noin vuoden. Alunperin piti tehdä siitä housut itselle, mutta olen niin rajoittunut etten osaa käyttää muita kuin mustia housuja tai sinisiä farkkuja. Ei ainakaan vaaleaa päälle, se on jo käytännön syistä kuolleena syntynyt ajatus.

Korvatkaa mielessänne mustat napit oransseilla tai vihreillä, ne tulevat vaihtumaan. Kotoa ei löytynyt sopivia tähän hätään.



Omppu sai omat housut samasta keltaisesta kankaasta. Hyvät arkipöksyt. Vaikutuksen poikaan teki suuret, ihanat taskut. Aivan kuten Myyrällä kirjassa Myyrän housut. =)

vauvakamaa pienessä paniikissa

Paniikki iskee kun tajuaa että on enää pari viikkoa vauvan syntymään. Olen koittanut saada kamalalla kiireellä valmiiksi viime hetken ompeluita ja neuleita, ja huomannut etteivät ne lopu millään. Aina tulee uusi idea kun entiset on saatu pois alta, ja koko ajan tuntuu että pitäisi tehdä vielä jotain. Tällastahan se on, oli Omppuakin odotellessa.

Vauvan kirjonuttu on edelleen vaiheessa. Jotain toivoa kuitenkin on, koska ahkeroin molemmat etukappaleet sekä toisen hihan viidessä päivässä kun hommiin ryhdyin. Enää toinen hihoista, niiden höyrytys ja palojen kasaaminen, ja kaulus vielä, tietenkin. Ei kovin kummonen urakka, mutta en vanno vielä että nuttu ehtii ennen vauvaa valmiiksi. On tässä nääs muutakin hommaa...



Villatakin kanssa samaa sarjaa haalarit, täytyy maalisvauvalle vielä villavaatetta varata ihan kunnolla. Haalareitten ja nutun lisäksi täytyy tehdä asusteet, tottahan toki. ;) Tossut väkersin jo (Omppu sai valita napit, siksi eivät ole sävy sävyyn muitten juttujen kanssa), enää lapaset ja myssy.


lanka: Novita Wool
puikot: 3 ja 3½
ohje: Novita kevät 2006

Pallobodyn (juu, ei ole silitetty...) kaveriksi puolipotkuhousut.

Joustofroteesta väkersin minikokoisia (56 cm) pöksyjä. Nämä näyttävät ja tuntuvat toimivilta, toivottavasti ovat sitä käytännössä.

Nyt on oloasuja vauvalla. =)